7.2.2018

J: Lukukuulumisia


Keskiviikkoa kaikille! Tänään saadaan taas J:n lukukuulumisia :) Viimeksi J kirjoitti meille kaikille tutuista kiireestä, stressistä ja väsymyksestä. Hurjaa ajatella, ettei pääsykokeeseen ole enää kauaa: alle sata päivää, reilut kolme kuukautta. Sitä suuremmalla syyllä nyt päivittäkää aikataulua,  tarkastakaa etenemistänne, hiokaa vaikeita asioita ja jankatkaa niitä kaikista ärsyttävimpiä ja rasittavimpia laskutyyppejä. Vielä ihan kaikki on mahdollista - teistä jokaisella on kolme kuukautta aikaa tehdä ihmeitä. Aurinkoa ja iloa kevääseenne sekä tietenkin voimia ja tsemppiä luku-urakkaan! Teksti ja kuvat: J.


Opiskelu
Opiskelu sujuu hyvin ja edelleen tykkään opiskella. Minusta on mukava oppia uutta ja pidän kaikkia aineita kiinnostavina. Kemia tuntuu tällä hetkellä vähän ärsyttävältä, sillä on ollut aiheena erilaisia reaktioita ja minusta tuntuu, etten oikein löydä tehokasta tekniikkaa niiden oppimiseen. Kemia on muutenkin mielestäni näistä kolmesta se epäkiinnostavin ja sen vuoksi minun on vaikeinta löytää siihen motivaatiota, vaikka tiedostan kyllä, että se on tulevissa opinnoissa ja töissä hyvin tarpeellinen. Heitänkin tästä pallon T:lle, sillä hän varmaankin voisi kertoa meille hakijoille, että kuinka nämä meidän opiskelemat asiat näkyvät siellä lääkiksen opinnoissa.




MAFYnetti
Olen edelleen tykännyt MAFY:llä opiskelemisesta. Huomaan, että välillä olen vähän lepsumpi ja välillä tiukempi siinä, kuinka täsmällisesti biologian vastaukseni on kirjoitettu. Ohjelmassa on selitetty joitakin asioita yli lukiotason, mutta mielestäni jotkut asiat ovat selkeämpiä ”kunnolla” selitettynä. Biologiassa en ole lukenut teorioita ennen tehtävien tekemistä, vaan koittanut aktiivisesti palauttaa mieleeni asioita. Kemiassa olen aiheesta riippuen välillä tehnyt vain Tavoitetehtäviä ja välillä myös Opi ja ymmärrä -tehtäviä. Jos aihe on ollut itselle vieraampi tai huonosti muistissa, olen tehnyt ensin Opi ja ymmärrä -tehtävät ja sen jälkeen Tavoitetehtävät. Tämä taktiikka poistaa osaamattomuuden tunteen Tavoitehtävissä ja auttaa muistia palauttamaan mieleen asiat riittävän hitaassa tahdissa. Fysiikassa olen tehnyt vain Tavoitetehtäviä ja mielestäni se sopii minulle. Olen huomannut, että minua ärsyttää tosi paljon, jos tiedän, että osaan jonkun asian tai olen joskus osannut, mutta en enää vain muista siitä yhtään mitään. Olen välillä ollut huolissani siitä, että jotkut tehtävät jäävät jumittamaan ja niitä täytyy kerrata useaan kertaan. Olen kuitenkin huomannut, että osaaminen on lähes suoraan verrannollinen väsymykseen, joten en ole siitä liian huolissani. Toisaalta taas jossain tehtävissä ärsyttää, että tiedän kyllä, miten se tehdään, mutta se menee väärin jonkin tyhmän huolimattomuusvirheen takia, jota en tarkistamisesta huolimatta huomaa ennen ratkaisun katsomista.




Työt
Olen ollut nyt muutaman kuukauden kokoaikaisena (ja ylityöt päälle) töissä. Olen huomannut, että töiden ja opiskelun yhdistäminen ei oikein toimi. Olen liian väsynyt ja stressaantunut. Koen olevani väärässä paikassa tai tekeväni väärää asiaa. Tällöin mikään tekeminen ei ole tehokasta. Olen tilanteessa, jossa on pakko priorisoida. Olen pohtinut erilaisia vaihtoehtojani työajan vähentämiseksi sekä opiskelu- ja palautumisajan lisäämiseksi. Koitan ensin saada osittaista työaikaa ja katson tilannetta sen jälkeen uudelleen. Täällä siis muutoksen tuulet puhaltavat!


Aurinkoista helmikuuta ja lukutsempit kaikille!

2 kommenttia:

  1. Pakko antaa J:lle tsemppiä noiden työkuvioiden puolesta! Itse tein 3 vuotta osa-aikaisesti töitä pääsykokeisiin lukiessani. Varsinkin ensimmäisenä välivuonna oli todella vaikeaa hahmottaa, kuinka paljon työ on pois jaksamisesta ja lukemisesta. Vasta viime vuonna löysin sopivan työmäärän suhteutettuna opiskeluihin:) Pitää vaan uskaltaa priorisoida opiskelut ykköseksi:)

    VastaaPoista
  2. Kirjoitin jo yhden kommentin, mutta se katosi jonnekin. Todella paljon kiitos tsempeistä! Olen lukenut blogiasi ja se toimii hyvänä motivaattorina meille hakijoille. Kiitos siis siitäkin!

    Nimenomaan uskalluksesta kaikki on kiinni. Olen kerännyt paljon rohkeutta lähteä tähän hakuprosessiin. En oikein osaa selittää sitä oikein, mutta on pelottavaa luopua aiemmista haaveista ja urasta, joka ei sittenkään tuntunutkaan omalta, vaikka pitkään luuli niin. Tiedän, etten voi saada molempia, siis tätä uraa ja lääkärin työtä. Varmastikin, voin hyödyntää paljon aiemmin opittua ja koulutus tai työkokemus tai elämä ei tietenkään mene millään tavalla hukkaan. Kuitenkin, vaati paljon ajatustyötä ja valtavan paljon rohkeutta priorisoida uudet opinnot työn ja "vanhan" uran edelle. Olen siis ylpeä jo nyt itsestäni ja siitä, mitä uskaltanut tehdä! Olen myös kiitollinen niille ihmisille, jotka ovat jakaneet oman haku- ja opiskelukokemuksensa, koska ne ovat auttaneet myös minua ryhtymään tähän.

    Mukavaa kevättä ja tsemppiä opintoihin sinulle!

    VastaaPoista

Kiva kun kommentoit ♥