13.5.2017

Unelmaminää kohti

Yhteistyössä Unelma Itsestä

16 viikkoa sitten, tammikuun loppupuoliskolla aloitin yhdessä upeiden naisten kanssa neljän kuukauden mittaisen valmennuksen. Ennen valmennusta kirjoittelin, millainen unelmaitseni on. Valmennuskuulumisia päivitin ensimmäisen kuukauden, puolenvälin ja kolmannen kuukauden tienoilla. Huomenna on viimeisen valmennusviikon viimeinen päivä, joten nyt on viimeisen päivityspostauksen aika.

Kun sain joulukuussa Tuulilta sähköpostiviestin ja sen myötä mahdollisuuden toteuttaa Unelma Itsestä Online -valmennuksen blogiyhteistyönä, valmennus tuntui asialta, johon teki mieli tarttua. Harkitsin osallistumistani muutaman päivän, kunnes päätin liittyä joukkoon. Myönnän olleeni alkuun skeptinen ja pohtineeni, mitä Online-valmennuksesta mahtaa tarttua mukaan, kun livetapaamisia ei ole, vaan kaikki yhteydenpito tapahtuu Internetin välityksellä.




Yllätyin positiivisesti. Työkirja saapui perille ajallaan, videot toimivat moitteettomasti ja Facebook-ryhmässä käytiin säännöllisesti keskustelua eri aiheista. Ryhmäpuheluita järjestettiin useita, mutta vain yhteen ehdin paikalle. Viikoittaiset tehtävät ohjasivat keskittymään yhteen asiaan kerrallaan. Välillä täytin työkirjaa ahkerasti, välillä tuli pidempi tauko. Viimeisinä viikkoina en malttanut keskittyä kunnolla valmennusteemoihin, vaan käyn ne rauhassa läpi omassa tahdissani. Viimeisen kuukauden teemoina oli suunnitella tulevaisuutta, pohtia omia esikuvia, luopua turhasta sekä miettiä kehitystään kuluneiden kuukausien aikana. 

Nyt se tärkein. Mikä on muuttunut, vai onko mikään?

Ensin mittaustulokset. Mittani ovat nyt toukokuussa samat kuin tammikuussa yhden senttimetrin heitoilla suuntaan tai toiseen. Olen normaalipainoinen, mutta tarkkaa painoa en tiedä, koska en omista vaakaa. Painon muutoksesta ei siis ole tietoa eikä sillä ole väliäkään. Tunnen oloni hyväksi omassa kropassani, olen löytänyt alkuvuoden aikana itselleni sopivia liikuntalajeja (HIIT ♥) sekä uskaltautunut jopa kokeilemaan juoksua pitkästä aikaa. Olen uskaltanut astua uuteen enkä ole sitä katunut.




Kuntotesti meni jo tammikuussa yllättävän hyvin: ylä-, ala- ja keskivartalo olivat kaikki testitulosteni mukaan erinomaisessa kunnossa. Ala- ja ylävartalon (peruskyykyt ja naisten punnerrukset) testitulos ei juuri parantunut toukokuisessa kuntotestissä, mutta vatsalihasliikkeitä sain tehtyä 30 sekunnin aikana jopa neljä enemmän kuin tammikuussa. Ei ole coreharjoittelu ihan hukkaan mennyt, varsinkin, kun keskivartalon testitulos oli muutenkin selkeimmin "erinomaisen" rajan yläpuolella. Tietenkään nämä kolme liikettä eivät kerro kunnosta kaikkea, mutta antavat kuitenkin viitettä siitä. Hyvällä tiellä ollaan!

Kaikkein suurin muutos on tapahtunut pääni sisällä. Ajatusten kääntäminen ja asenteen muuttaminen on vaikeaa mutta todella palkitsevaa. On niin eri fiilis lähteä liikkumaan tai valita terveellisempi ruokavaihtoehto, kun sitä ei tee pakon edessä vaan siksi, että haluaa tehdä niin. Kun uskaltautuu katsomaan asioita eri näkökulmasta ja kenties kyseenalaistamaan omia ajatus- ja toimintamallejaan, voi löytää jotain uutta ja parempaa tilalle. Niin on käynyt minulle. Osittain tämän valmennuksen kannustamana olemme myös alkaneet pohtia erään pitkäaikaisen haaveemme toteuttamista, mutta siitä kerron mahdollisesti lisää myöhemmin. Ihan vielä en voi sanoa, että kaikki on mahdollista, mutta sekin päivä tulee kyllä!




Unelmaitseeni on siis vielä matkaa, mutta valmennus antoi hyvät eväät sen tavoittelemiseen. Tärkeimpänä minulle jäi mieleen valmennuksesta ajatus siitä, että nyt on hyvä. Tästä hetkestä löytyy kaikki, mitä tarvitsen ollakseni onnellinen. Mihinkään ei ole kiire, ja elämästä on lupa nauttia. Olen edelleen ihan keskeneräinen enkä lähelläkään unelmaminääni, mutta jokainen oikea valinta vie minua tavoitettani kohti.


Vaikka olen vielä kaukana unelmaitsestäni, yhden unelmaminäni ominaisuuden sentään omistan. Minä olen onnellinen - juuri tällaisena, tässä elämäntilanteessa, ihan just nyt.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiva kun kommentoit ♥