Toukokuu on täällä! Se tarkoittaa myös sitä, että pääsykokeeseen on tänään enää kaksi viikkoa. Mitkä siellä on fiilikset? Onko olo, että "tulisi jo" vai ennemmin "ei vielä!" Muistan, miten tässä vaiheessa omat fiilikset heittelivät noiden kahden välillä. Ihan supersuperpaljon tsemppiä niin J:lle kuin jokaiselle muullekin hakijalle! Enää ei tarvitse kauaa jaksaa. No niin, ja nyt J:n kuulumisiin. Teksti ja kuvat: J.
Tällä kertaa lukukuulumiset ovat
ennemminkin fiilis ja tunne -kuulumisia, sillä ne tuntuvat vaihtelevat enemmän
kuin aiemmin. Liekö tulevalla pääsykokeella jotain tekemistä asian kanssa?
Kuvituksessa tänäänkin hyönteisiä, mutta myös leskenlehti, sillä niitä on
huhtikuun aikana alkanut ilmestyä katujen varsiin.
Aikatauluttamista
Kuten olen
kertonut, olen ollut huhtikuussa enemmän töissä kuin olin maaliskuussa. Se on
myös näkynyt lukutuntien vähentymisenä ja stressin kasvamisena. Suurimman osan
ajasta olen edelleen hyvillä fiiliksillä, mutta ajoittain huolettaa, että
ehdinkö riittävästi opiskella ja palautua. Olen myös huomannut, että mitä
enemmän on töitä, sitä enemmän tarvitsee aikaa palautua. Tämä on luonnollisesti
pois opiskelusta. Etenkin huhtikuun viimeinen viikko töissä ennen toukokuun ”lukulomaa”
vei virtaa. Töiden ja opiskelun lisäksi huhtikuulle on sattunut paljon
viikonloppumenoja, jotka ovat entisestään verottaneet jaksamista ja lukuaikaa.
Hyvää fiilistä ja stressiä
Lukutuntien
vähäisempi kertyminen ja väsymys ovat puolestaan omiaan olleet nostamaan
stressiä ja pelkoa, että mitenköhän kaikki sujuu. Kuitenkin olen ollut
suurimman osan aikaa hyvin luottavaisin ja positiivisin mielin. Oikeastaan
vasta nyt, kun kokeeseen on enää kaksi viikkoa aikaa alkaa täälläkin jo hieman
kuumottaa. On haastavaa saada ajatuksia pois pääsykokeesta vapaapäivinä ja
välillä tulee lamaannuttava ”en osaa, en jaksa, en pysty” -tunne. Pyrin
kuitenkin hyväksymään negatiiviset ajatukset ja kääntämään ne sitten
aktiivisesti positiivisiksi esimerkiksi miettimällä niitä asioita, joita osaan
tai hyvin menneitä harjoituskokeita. Onneksi kuitenkin näitä ei ole vielä
monesti tullut mieleen.
Viimeistelyä
Alkuperäinen
suunnitelma oli vähentää opiskelutunteja koetta kohti. Kuitenkin nyt minusta tuntuu
siltä, että jatkan mielelläni suunnilleen samoin kuin olen tehnyt tähänkin
asti. Etenkin nyt, kun huhtikuun työt veivät opiskeluaikaa niin paljon,
huolestuttaa olenko sittenkään tehnyt tarpeeksi. Kertaaminen on minulle ollut
aina jotenkin haastavaa. Tuntuu, että en oikein osaa kerrata mitenkään
järkevästi ja siitä seuraa tunne, että voin pilata kaiken vaivalla tehdyn työn,
jos kertaan huonosti. Kuitenkin ja onneksi tiedän, että se oikea ja suurin työ
on tehty pitkin kevättä ja nyt vain ”nautitaan” oman työn tuloksista rennosti,
mutta tehokkaasti kertaillen.
Kirjoittelen vielä yhden
postauksen ennen koetta. Tsemppiä kaikille loppurutistukseen ja aurinkoisia
opiskelupäiviä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiva kun kommentoit ♥