Hyvää helatorstaita! Toukokuu tarkoitti minulle tänä vuonna lomaa. 10. päivä meillä oli viimeinen tentti, jota ennen olin jo palauttanut loputkin palautettavat potilasraportit sekä sisätautien suoritusvihon. Tänä vuonna kesäloma alkoi siis paljon aiemmin kuin kahtena viime vuonna. Nuoremmat jäivät lomalle samaan aikaan kuin minäkin, ja eskarilainen on saanut olla "puokki" eli käydä pelkkää eskaria, mitä hän on toivonut koko vuoden. Vaikka eipä mene enää kauaa, kun esikoulukin päättyy ja pääsemme koko jengi hetkeksi yhteiselle kesälomalle ennen kuin kesätyöt taas kutsuvat.
 |
Toukokuussa oli tietenkin vappu, jota seurasi muutaman päivän kestänyt takatalvi. Sittemmin ei ole lunta enää näkynyt. Loppukuu on mennyt aika sateisissa merkeissä, mutta onpa sitä aurinkoakin tässä kuussa näkynyt. Vappua vietimme ihan perinteisesti oman porukan kesken ja itse tehdyillä munkeilla ja simalla herkutellen. Nyt loppukuusta mies kävi nuorempien kanssa vajaan viikon reissun vanhemmillaan ja mökillä. Sillä aikaa minä ja esikoinen hoidimme kumpikin omia velvollisuuksiamme, hän eskaria ja minä syväreitä, ja tietenkin vietimme "laatuaikaa", kuten ihana tuleva koululaisemme asiaa kuvasi ♥
 |
 |
Kun on ollut "lomalla" jo monta viikkoa, tuntuu kuin kesä olisi pidemmälläkin, vaikka vasta toukokuuta elellään. Kevään tentit ja muu elämä siinä sivussa veivät tehokkaasti ainakin omat voimani, joten tuntui todella vapauttavalta päästä eroon pakollisista opiskeluistani. Vaikken opiskelujuttuja olekaan päässyt täysin pakoon, syvärit ovat olleet ihan piristävää vaihtelua tenttipänttäykseen. Analyysivaihe on yllättävää kyllä soljunut ihan mukavasti, vaikken SPSS-ohjelman ylin ystävä olekaan. En jaksa enää asetella mitään toiveita tai odotuksia tutkimukseni valmistumisen suhteen, koska kaikki aiemmat ovat pettäneet surkeasti milloin minusta, milloin jostain muusta johtuen :D Siksipä keskityn olemaan onnellinen siitä, että homma etenee vaikka hitaastikin. Pari "ei tää valmistu ikinä"-tuskastumista on matkan varrella koettu, mutta pääosin hyvällä fiiliksellä on vedetty. Selvästi voiton puolella ollaan jo, eikä ole enää pitkä matka maaliin. Jospa koko ensi vuotta ei enää tarvitsisi viettää tässä syvärisuossa!
 |
 |
Alussa mainitsemani kevään viimeisen tentin eli sisätautien lopputentinkin tulokset saapuivat viimein. Sehän meni juuri niin huonosti kuin täällä manasin (taivaskin itki sinä päivänä), mutta taisi olla aika vaikea kaikille muillekin. Onneksi en sentään uusimaan joudu. Nyt on siis kaikki kolmosen kurssit onnistuneesti suoritettu ja suoritusmerkinnät saatu. Tällä hetkellä opintopisteitä on kasassa hurjat 176 op. Ihan vielä en pisteiden puolesta ole puolivälissä, vaikka ajallisesti ollaankin. Kesä jatkuu tästä edelleen enemmän tai vähemmän lomailun ja syvärihomman merkeissä, ja heinäkuussa kutsuukin sitten manuilut! Yksi kuukausi amanuenssuuria on minulle tässä kohtaa enemmän kuin tarpeeksi, vaikkei sen jälkeen taida jäädäkään kuin muutama hassu päivä lomaa ennen syyslukukauden alkua. Pitänee velvollisuuksista huolimatta yrittää ottaa iisisti kesäkuu, jotta jaksaa taas loppuvuoden :)
 |
Sellaista sekalaista tällä kertaa. Kuvat ovat eräältä koko perheen retkeltä, kun kerrankin jaksettiin koko porukalla ulkoilemaan. Aika lailla vuorotellen on tämä kevät menty, kun kummallakin on ollut tehtävää ja luettavaa liiaksi asti. Mutta jee, taas on yhdestä lukuvuodesta selvitty, ja sekä minä että mies olemme tällä hetkellä opintojemme puolivälissä :) Mahtavat kaksi ja kolme vuotta olleet, ja vaikuttaa siltä, että aina vaan paranee! Ja hei, jos on jotain, mikä kiinnostaa ja mitä en ole hoksannut kertoa, kysy ihmeessä :)
Pirteää kesän jatkoa just sulle!
