Kohti uusia pettymyksiä

...eikun toki tavoitteita siis! Positiivisuus ennen kaikkea!!! Pitämäni kyselyn perusteella suurin osa hakijoista toivoi hakuprosessiin liittyviä juttuja jatkossakin, joten tässä tulee ensimmäinen. Tarkoitukseni ei ole jauhaa samoja juttuja vuodesta toiseen vaan kirjoittaa hakuprosessista, jos jotain uutta sanottavaa löytyy.

Tämä postaus on juuri Sinulle, joka suunnittelet uutta lukuprosessia. Jos et juuri nyt jaksa ajatellakaan seuraavaa lukuvuotta, jätä tämän lukeminen parempaan ajankohtaan. Jos taas olet jo kerännyt taistelutahtoa riittämiin ja vähän ylikin, jatka toki lukemista. Ensi alkuun voit vastata muutamaan kysymykseen, jotka auttavat tilanteesi kartoittamisessa. Huom. Kiellän ottamasta testiä liian vakavasti ;)

Kysymykset kuuluvat:

1. Onko lukio-opinnoistasi aikaa enemmän kuin viisi vuotta?
2. Oletko (aikoinasi) opiskellut yhteensä alle 5 fysiikan, kemian tai biologian kurssia?
3. Onko elämässäsi lukuprosessia hankaloittavia tekijöitä, kuten kokopäivätyö tai perhe?
4. Onko sinun mahdotonta löytää aikaa valmennuskurssille tai aikuislukiolle?
5. Oletko kenties äitiyslomalla lukuprosessisi aikana?

Jokaisesta KYLLÄ-vastauksesta saat yhden pisteen, paitsi 5-kysymyksestä kaksi. 3-kysymyksestä saat myös kaksi pistettä, jos löytyy sekä perhe että työ. Tässä siis tulokset:

0-1 pistettä:

Sinulla on hyvät mahdollisuudet lukuprosessiin, olen suorastaan kateellinen näin hyvistä lähtökohdista! Todennäköisesti tai ainakin toivottavasti fykebi on sinulla jo aika hyvin hanskassa. Tai vaikkei olisikaan, aikuislukiosta ja/tai valmennuskurssilta saatat saada tarvitsemaasi tukea opiskeluun. Nyt sinulta kysytään vain istumalihaksia ja motivaatiota. 

Vinkki: Kartoita mahdollisen aiemman pääsykokeesi avulla oma lähtötasosi. Aseta tavoite ja muutama välitavoite, kääri hihat ja ryhdy hommiin.

2-4 pistettä:

Sinulla on astetta haastavammat lähtökohdat pääsykoelukemisille. Todennäköisesti lukemisten onnistuminen vaatii sinulta kunnon motivaatiota, hyvää organisointikykyä ja omasta vapaa-ajasta osittaista luopumista. Suuri osa asioista on kuitenkin järjestelykysymyksiä.

Vinkki: Mieti, missä asioissa voit lukuprosessin aikana laskea rimaa tai mistä voit mahdollisesti luopua kokonaan. Mieti myös, mistä asioista sinun on pidettävä kiinni, jotta selviydyt arjestasi ja voit mahdollisimman hyvin koko lukuprosessin ajan.

5-7 pistettä:

Onnittelut, saat tästä testistä parhaat pisteet ;) Sinun lukuprosessisi onnistuminen vaatii jo hyvää tuuria, loistavaa tukiverkostoa ja rautaista organisointikykyä sekä tietysti kykyä pysyä järjissään vähäisillä yöunilla. Motivaatiotahan sinulta jo löytyy yllin kyllin, koska muuten tuskin edes jaksaisit ajatella pääsykoelukemisia. Sinullakin on mahdollisuus sisäänpääsyyn. Itse olisin saanut tästä testistä 6 pistettä (tai seitsemän, riippuu miten asian ajattelee).

Vinkki: Pidä huoli jaksamisestasi ja tee vain sen verran kuin jaksat. Itseään ei kannata uuvuttaa yhden opiskelupaikan vuoksi. Muista, että jokainen askel on eteenpäin, ja vältä elämäntilanteiden ja lukuaikojen vertailua kuin ruttoa.

Kuten tämä leikkimielinen testi osoittaa, monella lääkikseen hakijalla on taustallaan pääsykoelukemisia vaikeuttavia tekijöitä. Perhe tarvitsee huomiota ja rahaa elämiseen. Töissä on käytävä, jos asuu omillaan. Osalla hakijoista lukioajoista on vierähtänyt vuosikymmen ja ylikin. Tarkoituksenani oli kuitenkin herättää ajatuksia siitä, ettei lähtötaso tai edes elämäntilanne ole este lääkikseen pääsylle. Hidaste se voi olla, ja usein onkin, mutta yrittänyttä ei laiteta. JOS sinusta tosissaan tuntuu, että lääkiksessä on paikkasi, älä anna "mitä jos"-ajatusten estää sinua yrittämästä.

Viimeiseksi muistutan vielä henkisestä puolesta: on tärkeää, että pystyy niinsanotusti pitämään pään kasassa lukuprosessin ajan. Eikä se epävarmuus siihen lopu. Lääkärin työssä se lienee jatkuva seuralainen, joten siihen on syytä tottua. Jokaisen kannattaakin miettiä omat voimavaransa ja pohtia, miten niiden kanssa luku-urakasta (ja tulevasta urasta) selviytyy. Ihminen on yllättävän sopeutuvainen, mutta kuten olen moneen otteeseen teksteissäni todennut, itseään ei kannata ajaa burnoutin partaalle. Jokainen tietysti tuntee itsensä parhaiten, mutta jos läheisiltä alkaa tulla huolestuneita kommentteja, niissä saattaa olla totuuden siemen :)

Löytyikö oma lokero? Mihin pistemäärään päädyit? :) 

Tsemppiä ja voimia jokaiselle uutta urakkaa aloittavalle tai aloittaneelle! Niin ja mahtavaa viikonloppua :)