Kuulumisia ja joulurauhaa

Hei kaikki ja hyvää aatonaattoiltaa! Taas on vierähtänyt luvattoman pitkä aika viimeisestä postauksesta. Tilannetta selittänee paitsi juuri tapahtunut muutto myös opiskeluvelvollisuudet, joista pakolliset ovat onneksi jo tältä syksyltä ohi.

Olen tässä kuluneiden viikkojen aikana pohdiskellut, kuinka vähällä laittamisella joulu mahtaa tänä vuonna tullakaan. Pikku hiljaa teimme muuttoa uuteen asuntoon, ja itse muutto tapahtui keskiviikkona. Ennen perjantaita yhtään lahjaa ei ollut vielä hankittu, jouluruokia oli mietitty ehkä muutaman minuutin verran ja joulumielikin oli vähän hakusessa. Vaan nopeasti nämäkin hoituivat lopulta, vaikka osa tavaroista hakeekin vielä muuton jäljiltä paikkaansa. Onnea on tunnelmavalaistus :D

Joulun vietämme taas kerran oman perheen kesken uudessa kodissa, vaikka kieltämättä olisi vähän houkutellut ajatus siitä, että pääsisi jonnekin "valmiille". Noh, näillä mennään ja näin aatonaattona alkaa olla sen verran jo järjestelty, että eiköhän tästä hyvä joulu tule :) Todennäköisesti loppuvuosi ja joulu 2018 jää muistoihimme tapahtumarikkaana ja ehkä vähän sekavanakin ajanjaksona. Reilu kuukausi sitten meillä ei ollut muutosta tietoakaan, ja nyt jo asutaan uudessa kodissa. Nopeaa toimintaa, etten sanoisi.

Opiskelujen suhteen joululoma alkoi 1,5 viikkoa sitten keskiviikkona, kun meillä oli kardiologian tentti. Se meni ihan mukavasti, vaikka olinkin stressannut, kun en ehtinyt muuton ja muiden asioiden vuoksi lukea niin paljoa kuin olisin halunnut. Kävin kuitenkin viime viikolla vielä suorittamassa omatoimisia seurantavuoroja sisätaudeilla, ja tällä viikolla oli vielä yksi päivystysyö valvottavana. Lisäksi minulla on ollut tapaaminen syväreideni tiimoilta, jotta pääsisin jo analyysivaiheeseen - sitäkin oli tarkoitus nyt lomalla tehdä. Katsotaan, kuinka käy, kun tätä tekemistä riittää jo muutenkin, ja lomailu olisi tässä kohtaa enemmän kuin tarpeen. Ilmoittauduin myös joululomalla tutkimaan potilaita, jotta saisin toivon mukaan keväästä vähän helpomman.

Syksyn alusta tuntuu olevan ikuisuus niin ajallisesti kuin ammatillisen kehityksenkin suhteen. Vaikka olen tänä syksynä ollut yliopistolla ja sairaalalla melkein enemmän kuin kahtena viime vuonna yhteensä (no ehken ihan), päällimmäisin tunne taitaa silti olla innostus ja kiinnostus - tämänhetkisen väsymyksen lisäksi. En ole kokenut sairaalassa pyörimistä yhtään raskaaksi, vaikka sitä etukäteen epäilin. On siellä näköjään sen verran tullut oltua. Eniten olen syksyn aikana stressannut mahdollisia sairasteluja sekä omatoimisia potilaan tutkimisia. Onneksi niihinkin alkaa jo rutiini löytyä niin tutkimisten kuin raporttienkin osalta! Opittavan asian määrä on jo tänä syksynä ollut ihan tolkuton, ja sama jatkuu keväällä - mutta kuten jo todettua, kiinnostus auttaa siinä hurjasti. Puolet kolmosvuodesta on ohi, ja olen suoriutunut syksystä paremmin kuin koskaan osasin kuvitella. Tästä on hyvä tammikuussa jatkaa.

Jos nyt kuulumisiin palataan: virallisesti olen ollut joululomalla jo pitkään, käytännössä vain vuorokauden. Vaikka vähän epäilinkin, näyttäisi siltä, että kyllä se joulu lopulta löysi myös meille ♥ Kaiken puurtamisen jälkeen nyt on aika levätä.

Tunnelmallista joulun aikaa teille kaikille! :)