Etäelämää

Moikka taas ja hyvää toukokuuta! Edellisestä postauksesta on taas aikaa, ja kuten jokainen meistä tietääkin, arki on tällä hetkellä hyvin erilaista verrattuna kuukauden takaiseen. Etäelämän aikakausi alkoi meidän perheessämme 18.3., kun esikoisen koulu, yliopisto ja amk menivät kiinni ja päiväkotilaisetkin jäivät kotihoitoon. Arki on siis ihan päälaellaan; ihan kuin oltaisiin koko perhe lomalla paitsi ettei olla, vaan kaikki velvollisuudet opiskelun ja koulun suhteen on edelleen hoidettava. Ruokaa kuluu ihan älyttömät määrät, kun kaikki syövät jokaisen ateriansa kotona. Samoin neliöt eivät joka hetki meinaa riittää tässä tilanteessa, kun kaikki ovat kotona lähes koko ajan. Onneksi on ollut pääosin hyviä säitä, joten on voinut ulkoillakin enemmän kuin perusarjessa.

Opettelua on ollut myös aikatauluttamisessa, kun vanhemmilla on omat opiskelujuttunsa ja esikoisella koulunsa. Muutaman viikon kokemuksella on todettu, että on paras aikatauluttaa selkeästi, kuka vastaa mistäkin tehtävästä milloinkin. Aika paljon helpommalla pääsee, kun etukäteen miettii olennaisimmat jutut, jotka pitää saada aikaan. Välillä on kyllä naurattanut ja ehkä vähän ärsyttänytkin, kun joka paikassa tulee vastaan vinkkejä korona-ajan tylsyyteen. Ehei, tekemisen puutteesta ei ole tässä taloudessa tarvinnut kärsiä lainkaan :D Eskarilaisellakin olisi tehtäviä jonoksi asti, mutta mainittakoon, että suurin osa on edelleen tekemättä. Vapaaehtoisiahan nuo ovat, joten tehdään se, mitä ehditään ja jaksetaan.

Sitten vielä viimeisimmät opiskelukuulumiseni: Nelosvuoden viimeinen opintojakso eli psykiatria on jo takana, samoin kuin 4-vuoden lyhyt oikeuslääketieteen kurssi. Pääsiäisloma vierähti itselläni tk-jakson parissa. Tämä erikoinen ajanjakso näkyy jossain määrin myös "kentällä", ja oli kieltämättä mielenkiintoista päästä näkemään, miten epidemiaan varaudutaan ja valmistaudutaan. Muutenkin terveyskeskustyötä oli kiva seurata ja harjoitella myös toimenpiteitä ja tutkimisia. Tk-jaksoa lukuun ottamatta kaikki opetus 1,5 kuukauden ajalta on järjestetty etänä, mikä on puitteiden puolesta sujunut suorastaan yllättävän hyvin ja sopinut ainakin itselleni mainiosti. Tänä keväänä oli myös valinnaisena tarjolla upouusi "koronakurssi", jonka aiheena oli mikäpä muu kuin Covid-19. Kävin senkin ihan mielenkiinnosta, vaikka olisihan noita pakollisiakin hommia riittämiin :D

Huomenna onkin kevään viimeinen pinnistys eli psykiatrian tentti. Ihan just niin kuin tammikuussa ounastelin, kulunut kevät on mennyt hyvin äkkiä. Ja etenkin tästä loppukeväästä tuli kyllä hyvin erilainen siihen verrattuna, mitä etukäteen ajattelin. Kukaanhan ei tiedä, millainen kesästä tai syksystä tulee, mutta pidetään peukkuja normaalimman arjen puolesta. Kunhan saan tentin pois alta, voisin kirjoitella vähän pidemmästi fiiliksiä etenkin opintojen - ja toki vähän muunkin elämän - suhteen!

Tsemppiä ja voimia kaikille poikkeusoloihin! ♥ Ja jos täällä on joku pääsykokeisiin valmistautuva, lämpimiä ajatuksia ja uskoa itseesi!