19. Joulufiilis kadoksissa?

Jouluaattoon on enää viisi yötä! Mutta mitä tehdä, jos tuntuu, ettei joulumieltä ole? Ehkä on syytä miettiä, mitä joulumieli itselle tarkoittaa, mistä se syntyy ja mikä sen syntyä estää. Jouluun liittyy paljon odotuksia ja tunnelatausta, joista suuri osa on peräisin oman lapsuuden jouluista. Lapsena joulumieli löytyi niin paljon helpommin kuin aikuisena - totta kai, kun ei tarvinut kantaa huolta mistään!

Aikuisena voi joulun alla tuntua, että työ- tai opiskelukiireet ovat vieneet kaikki mehut, ja joulu alkanut tuntua enemmän velvollisuudelta kuin ilolta. Samoin mielikuvat täydellisen idyllisestä perhejoulusta saavat ainakin oman stressikäyrän nousuun. Voi myös olla hankalaa siirtyä sujuvasti kiireisen tuntuisesta arjesta rentoon ja leppoisaan lomamoodiin. Oikeastaan aika outoa, että sellaista edes odottaa.

Näillä keinoin voit yrittää herätellä uinuvaa joulufiilistä:

1. Rentoudu ja rauhoitu.

Jos kotona ei pysty rentoutumaan, kun "pitäisi" tehdä niin paljon, lähde ulos. Kävely hiljaisessa metsässä rauhoittaa levotonta mieltä, ja kotiin palatessa ajatukset ovat jo paljon kirkkaampia.

2. Kuuntele joulumusiikkia.
Musiikki on minulle puoli elämää, joten sen avulla pääsen helpoimmin tunnelmaan kuin tunnelmaan. Jouluradio kuuluu ehdottomasti jouluvalmistelujeni ja ihan pelkän olemiseni taustalle. Parhaan vaikutuksen joulumusiikista saa, kun pysähtyy oikeasti kuuntelemaan sanoja ja melodiaa. Tähän jokin joulukonsertti voi olla hyvä ratkaisu :)

3. Tuo kotiin joulun tuoksua.
Pipareiden leipominen, glögin lämmittäminen, kynttilöiden polttaminen... Vanha keino toki on se, että laitat jouluisia mausteita pellille ja pellin kuumaan uuniin ;)

4. Tai ehkä heittäydyt sohvalle etkä tee yhtään mitään. Aikuisuudessa on hei se hyvä puoli, ettei ole pakko jos ei tahdo! Joulu tulee vähemmälläkin - tai siis vaikkei tekisi yhtään mitään sen eteen. Ehkä levon kautta löytyy hippunen joulumieltäkin.

Edelleen stressitöntä joulun aikaa jokaiselle!

16. Joulu kotona vai kaukana?

Kaunista lauantaita ja joulukuun 16. päivää! Niin kuin perinteitäkin, myös joulunviettopaikkoja on joka lähtöön. Osa viettää joulun oman perheen kesken, toiset sukujoulua, kolmannet lähtevät jouluksi (vuokra)mökille ja neljännet lentävät tropiikkiin joulun ajaksi.

En ole koskaan viettänyt joulua missään muualla kuin Suomessa. Ulkomaanmatkailulle kriteerinäni on ollut se, ettei matka saa osua jouluksi. Joulu, talvi ja koti liittyvät mielessäni vahvasti yhteen, vaikka täytyykin sanoa, että lumettomina jouluina myös joulufiilis on ollut hankalampi tavoittaa. Toisaalta jotkut sanovat, että kaukana kotoa joulumieli löytyy jopa helpommin kuin niissä omissa arkisissa ympyröissä. Kun joulu ei ole ulkoisten puitteiden varassa (onko lunta vai ankean sameaa, ovatko jouluvalmistelut täydelliset jne), stressiä on vähemmän eivätkä turhat odotukset pilaa joulumieltä.

Vas. kuva: Pinterest 
Oik. kuva: Pinterest

Itselleni joulun aika mahdollistaa rauhoittumisen ja rentoutumisen omissa ympyröissä. Olen kyllä muutenkin melkoinen kotihiiri, joten tämä tuskin yllättää ketään. Joka tapauksessa paras palkinto jouluna minulle on se, ettei tarvitse mennä mihinkään tai hoitaa kodin ulkopuolisia velvollisuuksia vaan voi olla kotona oman perheen kesken. Viime joululomalla tuntui, että elämme aivan omassa kuplassamme, kun koko muu talo vaikutti olevan tyhjä. Samaan aikaan oli hauskaa vastaanottaa kuvia ja viestejä lämpimässä lomailevilta läheisiltä.

Millaista tyyppiä sinä olet? Käperrytkö mieluummin oman kodin rauhaan vai pakenetko jouluhulinaa palmun alle?

Joulusta uuteen vuoteen

Tämä on ihan viimeinen jouluaiheinen ja joulukuvia sisältävä postaus, sen lupaan! Olen aina ollut lievästi älytön jouluhullu, eikä tänä (viime!) vuonna tehty poikkeusta. Henkilökohtainen joulun aikani alkaa muutama päivä ennen jouluaattoa ja venytän sitä mielelläni pitkälle seuraavaan vuoteen. Kaikki joulustressi - joka sivumennen sanoen oli tänä vuonna olematonta -  kulminoituu jouluaattoon, ja sen jälkeen vasta mukavaa onkin, kun saa keskittyä nauttimaan olostaan. Joulunpyhät eivät menneet ihan niin kuin piti, kun flunssa vei voimat ja teki pelkästä olemisestakin vaikeaa. Varmaan osittain siitä syystä olen vieläkin ihan pikkuisen joulumielellä.

 

 

Joulun ajassa parasta on ollut

- jouluruuat (rosollia olen tehnyt lisää ainakin viisi kertaa)

- glögi ja kaikki joulusuklaat ♥ joita on nautittu PALJON!

- jouluvalot ja -koristeet, joista en millään malttaisi luopua

- rento yhdessä oleminen koko perheellä - tästä niin haaveilin pahimpina opiskeluviikkoina! Joulun tunnelma viehättää itseäni varmaan juuri sen pysähtyneisyytensä takia. Tuntuu, että koko maailma on juuri tässä eikä tarvitse säntäillä mihinkään.

Joulukoristeiden pois laittaminen ja pakkaaminen on joulupuuhista epämieluisin. Koristeiden mukana pakkaan laatikoihin seuraavaa vuotta odottamaan myös rauhallisen ja tunnelmallisen yhdessäolon ja hämärään iloa tuoneet valot. Seuraavaan jouluun tuntuu olevan ikuisuus. Koska joulu on vain kerran vuodessa, joulukuusi saa ilahduttaa meitä vähintään loppiaiseen asti.

Mutta kunhan joulusta on nautittu tarpeeksi, tulee tilaa uuden vuoden innostukselle ja uusille jutuille. Tekee mieli raivata ja siivota ja puuhailla. Liikuntakin alkaa taas kiinnostaa. Joulun ajan levännyt mieleni kaipaa uutta tekemistä. Uusi vuosi on joka kerta niin ilahduttavan toiveikas. Vaikka arki alkaessaan imaiseekin pyörteisiinsä, uudenvuodenyönä haluaa aina hetken uskoa, että kaikki on tästä lähtien paremmin.

Uuden vuoden alkaessa sitä keksii muutaman uuden  harrastuksen, päättää NYT aloittaa vihdoin sen terveellisen elämäntavan ja löytää sata keinoa, joihin upottaa loput lomapäivät. Nythän voisin käydä läpi lasten vaatekaapit ja etsiä sieltä kiertoon menevät. Nyt olisi hyvä hetki ommella parit tyynyliinat ja ehkä ne päiväpeitteetkin... Tai sitten hankkia vihdoin lapsille se kerrossänky ja käyttää pari-kolme iltaa sen muodonmuutokseen. Tästä olikin Facebookissa jo vähän juttua, käykäähän tykkäämässä niin pysytte kartalla! Valmiista projektista tulee toki kuvat myös tänne blogin puolelle :)

Viimeinen lomaviikko. Näinkö äkkiä se meni?