Vuokra-asumisen huolettomuus

Minun ei koskaan pitänyt kirjoittaa tätä postausta. Meidänhän kuului edetä askel askeleelta opiskelija-asunnoista vuokra-asunnon kautta omistusasunto-osakkeeseen ja sieltä viimein omakotitaloon. Tähän suunnitelmaan nyt tuli kuitenkin pieni katkos, kun palasimme opiskelujeni myötä takaisin "lähtöruutuun".

Voisi siis kuvitella, että olisimme vallan onnettomia joutuessamme taas "maksamaan toisten pussiin" ja välttämään suurempia remontteja asunnossamme. Onhan omistusasunnossa toki kiistattomat hyvät puolensa, kuten suunnittelun vapaus, oikeudet ja se, että vuosikausien lainanlyhennysten jälkeen se on lopulta oma. Niin usein ei puhutakaan siitä toisesta puolesta, vastuusta ja velvollisuuksista, huolistakin, joita omistusasuminen tuo mukanaan. Reilun parin vuoden aikana meille tuli hyvin tutuksi asunto-osakeyhtiön byrokratia. Monien muutosten aikaansaaminen vei paljon aikaa. Vaadittiin lupien hakemista, monia hallituksen kokouksia ja ehkä yhtiökokouksenkin ennen kuin asioita saatiin eteenpäin. Usein tarvittiin hyviä neuvottelutaitoja, kun lähellekään aina osakkaiden mielipiteet ja omat intressit eivät osuneet yksyhteen.

Viimeksi kun asuimme vuokralla, emme nähneet vuokralla asumisessa mitään tavoiteltavaa. Ajatusmaailmamme oli juuri se, ettei vuokralla asumisesta hyödy mitenkään, vaan kaikki raha menee hukkaan. Työskentelimme uupumatta päästäksemme omistusasujiksi, mikä lopulta mahdollistui ASP-tilin myötä. Vähemmälle huomiolle jäi se, että lainanlyhennyksen lisäksi tulee runsaasti muita kuluja, joita voi verrata vuokraan: lainan korot, yhtiövastike ja vesimaksu esimerkiksi. Meidän laina-aikanamme korot olivat ja pysyivät alhaalla, mutta silti niitä tuli kuukausittain maksettua useita satoja - puhumattakaan siitä, jos korot olisivat nousseet tuntuvasti.

Viimeksi vuokralla asuessamme emme myöskään ymmärtäneet, miten helpolla vuokra-asuja pääsee. Jos tulee jokin ongelma, tarvitaan soitto vuokraisännälle tai huoltoyhtiöön ja asia hoituu jollain tavalla. Vuokra-asujan tehtävänä on olla poissa tieltä, kun asunnossa tapahtuu. Tästä hyvänä esimerkkinä toimivat tässä asunnossa tapahtuneet pienet ongelmat, kuten jääkaapin ja wc-pöntön toimimattomuus. Tarvittiin kaksi puhelinsoittoa ja pari huoltomiehen käyntiä, ja hommat tuli hoidettua. Omassa asunto-osakkeessa taas suuri osa kodinkoneista ja sisärakenteista oli osakkaan vastuulla, joten jonkin ongelman sattuessa oli itse lähdettävä kaupoille. Tietysti isännöitsijältä sai neuvoja asian ratkaisuun, mutta lasku jäi itselle maksettavaksi.

Juuri mitään näistä asioista emme osanneet arvostaa niinä vuosina, kun edellisen kerran asuimme vuokralla. Oli itsestään selvää, että opiskelija-asunnon vuokraan kuuluvat vähintään vesi ja netti. Asuntoon muuttaessamme ensi töiksemme etsimme kaikki viat ja kirjoitimme niistä listan, jonka kanssa huoltomies tuli vikoja korjailemaan. Tätä nykyä vuokra-asumiseen on ainakin itselläni aivan erilainen asenne.

Oikeastaan minulle ei enää ole niin suurta merkitystä sillä, asuuko vuokralla vai omassa. Omien laskelmieni mukaan "menetämme" vuokralla asumisessa kuukausittain noin 200 euroa (mutta tietenkin vuokra-asuminen on halvempaa, kun ei ole lainaa lyhennettävänä), mutta tässä elämäntilanteessa se on pieni hinta huolettomasta ja helposta asumisesta. Kaiken muun hyvän lisäksi vuokra-asunnon irtisanomisaika on tuskin koskaan puolta vuotta, joka saattaa keveästi vierähtää asuntoa myytäessä. Viisi kuukautta, jotka kuluivat oman asuntomme myynnissä, olivat ehkä elämäni stressaavimmat kuukaudet. Totta kai optimitilanne olisi se, että jos omaan muuttaa, sieltä ei tarvitsisi enää muuttaa pois.

Todennäköisesti ja toivottavasti asumme vielä joskus taas omistusasunnossa, mutta siihen asti aiomme nauttia vuokra-asumisen hyvistä puolista täysillä!


Oletko sinä tyytyväinen asumismuotoosi? Haikailetko vuokralta omaan tai päinvastoin? :)