Opiskelupäiväni 2

On helmikuisen opiskelupäivän aika! Koko helmikuu on kulunut lastentautien parissa. Lisäksi rinnalla ovat kulkeneet englannin, yleislääketieteen sekä kliinisen ravitsemustieteen opinnot. Tekemistä on siis opintojen puolesta piisannut. Onneksi yleislääketieteen teoriaosuus päättyi tenttiin perjantaina, joten nyt on - toivottavasti - yksi huoli vähemmän.

7.00

Kello soi herätyksen merkiksi. Saman tien ylös ja aamutoimiin. 

7.30

Päiväkotilaisten valmiiksi laittamista, koululaiset ovat jo lähdössä. Itse en ole vielä edes pukeutunut, kun lähden vasta jonkin ajan päästä.

7.45

Ekaluokkalainen palaa takaisin hakemaan unohtuneita suksiaan ja lähtee saman tien takaisin kouluun. Onneksi on lyhyt koulumatka! Mies vie pienimmät hoitoon, minä syön rauhassa aamupalaa ja valmistaudun päivää varten.

9.00

Lähtö KYSille harkkaan, tänään luvassa lastenkirurgiaa.

 

9.15-12

Kohta opetukseen, mutta ensin vaatevarastolta puhtaat vaatteet ylle! Haastattelemme ja tutkimme parin kanssa potilaan, joka tulee myöhemmin vastaanotolle. Lastenkirurgia on kyllä laaja ala, joten opetuksessa käsiteltävät aiheet vaihtelevat lonkkaluksaatioista traumojen kautta akuuttiin vatsaan ja muihin lastenkirurgisiin vaivoihin.

12-12.15

Katson koneelta pari juttua lastentauteihin liittyvää oppimispäiväkirjaa varten ennen kuin säntään kotiin syömään. Muistan vasta ulkona, että olisin toki voinut syödä KYSilläkin. Nykyään tulee vain harvakseltaan syötyä muualla kuin kotona.

12.30

Ruokahetki kotona, onneksi jääkaapissa oli kuin olikin eilistä ruokaa! Ruoan jälkeen nappaan kahvit mukaan ja siirryn koneelle. Ehdin hetkisen tehdä äsken mainittua tehtävää, ennen kuin englannin tunti alkaa. 

 

 

13-14.30

Englannin tunti Zoomissa. Harjoitellaan kohteliasta puhetta, selvitellään sanojen merkityksiä ja harjoitellaan selittämään (potilaalle, jota pari esittää) asioita englanniksi. Aina kun pystyy, pitää edistää neulomuksia. :D

14.30-16

Pientä välipalaa ja sälähommia. Jatkan vielä lastentautien tehtävän kanssa, sillä sen pitäisi olla parin päivän päästä valmis. Samalla tehdään jo uutta tutkimussuunnitelmaa seuraavaa opetusta varten. Esikoinen on tullut koulusta ja kyselee, teenkö jotain "keskittymistä vaativaa".

16.00

Apua, nyt tuli kiire laulutunnille! Äkkiä valmiiksi ja ulos lumisateeseen.

 

 

17.00

"Tunti" ohi - eihän se oikeasti mikään tunti ole. Lähden hiljakseen kävelemään kotiin päin. Olisi ollut tänään vuoroni laittaa ruokaa, mutta aikatauluarvioni ontui pahemman kerran.

17.30

Kotona taas, onneksi mies oli laittanut ruoan puolestani. Jutellaan päivällisen lomassa kaikkien päivän tärkeimmät kuulumiset.

18-19

Online-liikuntatunti. Varsin kätevää, kun voi liikkua kotoa käsin ja samalla näyttää lapsillekin liikkumisen mallia. (Toisinaan olen "normaalioloissa" miettinyt, millaisen käsityksen lapset liikkumisesta saavat, kun se tarkoittaa yleensä sitä, että äiti vain lähtee pois kotoa. Vaikka toki ulkoillessa liikuntaa yhdessä harrastetaankin.) Välillä saan mukaan innokkaita pikku liikkujia.

 

 

19.00

Lasten iltatoimet, hammaspesut ym. Pientä siivoilua, tiskien laittoa, pyykkien viikkaamista ja sen sellaista. Täytyy tosin sanoa, että koti on taas vähän repsahtanut, mutta jotain sentään yritettävä.

20.00

Pienin nukkumaan, isommat saavat vielä kuunnella äänikirjaa. Minulla on vielä jäljellä huomiseen opetukseen valmistautumista, joten pitkä päivä tuli tästäkin. Kovin syvällisesti en enää tässä vaiheessa päivää jaksa paneutua, mutta selailen aiheeseen liittyvät luentoslidet läpi, jotta olisi edes jonkinlainen käsitys käsiteltävistä aiheista. Samalla suunnittelen huomista päivää, toisin sanoen kirjaan rästiin jääneitä opiskeltavia asioita muistiin. Mikä onni, että tenttiin on vielä hetki!

21.00

Isommilla on vielä jotain kyseltävää ennen kuin toivotetaan hyvää yötä. Sen jälkeen hetkinen omaa aikaa hyvän kirjan parissa - tällä hetkellä menossa Elena Ferranten Ne jotka lähtevät ja ne jotka jäävät, Napoli-sarjan kolmas osa. Suosittelen!

 22.30

Nukkumaan. Huomenna ei onneksi ole yhtä hektinen päivä kuin tänään!

 

 

Jatketaan my day -postausten parissa taas ensi kuussa. Todennäköisesti silloin olen jo siirtynyt naistentautien ja sitä kautta erilaisten asioiden pariin. Ensi viikko vierähtää tiiviisti lastentautien tenttiin luvun parissa - paljon olisi vielä opittavaa, mutta aikaa taas kerran aivan liian vähän! Kahdeksan viikkoakin on oikeasti lyhyt aika.

 

Tsempit uuteen viikkoon ja mukavaa maaliskuun alkua teillekin!

 

Lastentauteja ja uusia tuulia

Hilpeää helmikuuta! Tammikuu oli silmänräpäyksessä ohi ja ehkäpä parhaat talvikelit täällä taas. Lastentautien jakso on nyt puolivälissä (siis nyt jo?!). Hajautus on onnellisesti takana, ja Joensuu tuli taas vähän tutummaksi. Edelleenkään mitään lemppareita hajautukset eivät ole, mutta kylläpä niistäkin selviää. 

 

Tähän mennessä olemme lastentautien kurssilla käsitelleet siis noin puolet asioista. Omalla kohdallani se on tarkoittanut yleispediatriaa sekä lastenneurologiaa, onpa pari allergia- ja astmaopetustakin sattunut ohjelmaan. Jäljellä ovat vielä erikoispoliklinikat, päivystysseuranta ja osasto-opetus sekä etäseminaareja. Kuten etukäteen arvelinkin, hyvin monenmoisia asioita on tällä kurssilla käsitelty. Aiheita on niin paljon, että hyvä, jos edes suurimmasta osasta saisi jonkinlaisen käsityksen.

Lastentautien lisäksi käynnissä ovat myös kliinisen ravitsemustieteen, yleislääketieteen sekä englannin kurssit. Kaksi viimeisintä päättyvät (onneksi) jo ennen talvilomaa, mutta ravitsemustieteen tentti on vasta maaliskuun loppupuolella. Yleislääketieteen kurssiin toki kuuluu osa toukokuisesta tk-jaksosta, mutta tentti tosiaan pidetään jo muutaman viikon kuluttua. (Se etukäteen niin kovasti jännätty vastaanoton simulaatio oli lopulta oikein rento ja kiva tilanne!) Kliinisessä ravitsemustieteessä on etäaikakautena totuttuun tapaan runsaasti videoluentoja ja vain kaksi ryhmäopetusta, joista toinen etänä. Englannin kurssin sisältö on vielä hieman hämärän peitossa, mutta selkiytynee ensi viikolla, kun päästään kurssia aloittamaan.

Muun elämän puolella opiskelurauha kotona on palautunut reilun vuoden jälkeen, kun kuopus aloitti päivähoidon. Paikkaahan hänelle haettiin jo tammikuun alusta, mutta omaan lähipäiväkotiin tuli tilaa vasta helmikuussa, joten alkuvuosi jatkettiin vielä tutuksi tulleella kaavalla. On sanottava, että viime aikoja helpommalla pääsi siinä vaiheessa, kun vauva vielä pysyi paikallaan. Nykytilanteessa heti kun silmä välttää, kaveri on kivunnut pöydille, kurkottelee kaappeihin ja - ikävä kyllä - on edelleen kovin innokas maistelemaan kaikkea, mikä tielle osuu.

 

 

 

 

 

Hajautuksessa ollessani pidettiin etänä myös tämän vuoden HOPS-palaveri, jossa käytiin läpi rästiin jäävien opintojen sijoittaminen LT6-opintojen lomaan. Epäilin etukäteen, ettei se onnistu kivuttomasti, mutta niin vain ne saatiin järjestymään. Näyttäisi siis siltä, ettei valmistumiseni viivästy muutamaa kuukautta enempää. Huippua! Pakolliset amanuenssuurit ovatkin ainoita, jotka valmistumistani viime kädessä viivästyttävät - jos siis jaksan nykytahtia opintojani jatkaa.

Melkoista pohdiskella jotain valmistumiseen liittyviä asioita, kun tuntuu, että niin paljon kursseja on vielä käymättä ja vielä enemmän oppimatta. Tähän asti on voinut ajatella, että jäljellä on vielä ties kuinka monta opiskeluvuotta, mutta näköjään valmistumispäivä lähenee vääjäämättä. Ensi vuonna ehkä valmistun! Sitä ennen onneksi kerätään (edes vähän) työkokemusta ja käydään opinnoissa läpi vielä monenlaista. Vaan on jo tässä vaiheessa todettava, että jos jonkinlaista kasvua on opintojen aikana tapahtunut. :)

 

Kiireistä kevättä tässä itselleni povailen, joten peukut pystyssä, että tästä(kin) selvitään kunnialla. Tsemppiä kevääseen kaikille muillekin, ja etenkin teille, jotka vielä epätietoisina odottelette tietoa tämän vuoden pääsykoejärjestelyistä ja -vaatimuksista. Tuli eteen mitä tuli, sinä selviät kyllä! :)

Opiskelupäiväni 1

Moikka! Lupasin, että ryhdistäydyn my day -postausteni kanssa, joten tässäpä tulee vuoden ensimmäinen. Huomasin hivenen liian myöhään, että tammikuuhan on ihan just ohi, mutta onneksi ehdin tämän kuitenkin kirjailemaan!

Esittelyssä siis jälleen kerran yksi satunnaisesti valittu arkipäivä - ihan kuten täälläkin. Kuvina myös hyvin satunnaisesti valittuja räpsäisyjä.

6.15

Herätys! Kylläpä väsyttää, mutta ei kun ylös. En torkuta oikeastaan koskaan. Esikoinen herää suunnilleen samoihin aikoihin, muut jäävät vielä nukkumaan. Aamutoimet heti alkuun ja kahvi tippumaan, jotta saadaan päivä käyntiin!

6.25

Aamupalaa nauttimassa esikoisen kanssa. Rakastan hiljaisia ja rauhallisia aamuja, mutta niitä on tätä nykyä kovin harvoin. :)

6.45

Herättelen isompia valmistautumaan kouluun ja päiväkotiin. Pienin saisi vielä nukkua, mutta hänkin herää huhuilemaan pinnasängystään. Seuraa lasten luotsaamista aamupesuille ja -palalle, pukemista, hiusten harjausta, kadonneiden vaatteiden etsintää ja sen sellaista.

7.30

Koululaiset lähtevät yhtä matkaa kouluun. Lähes samalla ovenavauksella minä lähden päiväkotilaisen kanssa, kunhan olen tarkistanut, että kaikki tarpeellinen on mukana. Vien hänet tänään aiemmin kuin yleensä, koska opetus alkaa tasan kahdeksalta.

7.50

Päiväkotilainen viety hoitoon ja minä jo neuvolalla odottelemassa opetuksen alkua. Hauskaa olla neuvolassa vähän erilaisessa roolissa, noin muutenhan se on hyvin tuttu paikka!

8.00 - 12.00

Neuvolaopetuksessa tehdään eri-ikäisille lapsille lääkärintarkastuksia. Jokainen meistä opiskelijoista saa vuorollaan toimia "omalääkärinä" opettajan toki toimiessa taustalla ja puuttuessa tilanteeseen tarpeen mukaan. Minä pääsen tutkimaan vauvaikäistä, mukavaa hommaa!

 

 

12.30

Kotona taas. Kuopus on päiväunilla ja mies omissa hommissaan. Tilitän (tietenkin) heti miehelle päivän kuulumiset ja hehkutan, kuinka kivaa oli. Hän ei ehkä ole yhtä innoissaan kuin minä, kun keskeyttelen jatkuvasti hänen työskentelyään...

13.00

Syön lounasta tässä kohtaa, nälkähän se jo onkin. Kuopus heräilee päiväunilta ja kaipaa syliin.

13.30

Iltapäivälle olen merkinnyt tehtäväksi perjantaiseen seminaariin valmistautumista. Kuuntelen videoluentoja ja kirjoitan samalla muistiinpanoja. Kuopus kiskoo kuulokkeita minkä ehtii ja sylissä istuessaan painelee mitä mielikuvituksellisempia näppäinyhdistelmiä saaden aikaan milloin minkäkinlaisia seurauksia. Jätän videot suosiolla hetkeksi ja leikitän pikkuista. "Kukkuu, pöö" on tämän hetken suosikkileikki - hän kikattaa katketakseen ja välillä peittää myös itse kasvonsa käsillään.

14.00

No niin, josko nyt onnistuisi. Perehdyn hetkisen vastasyntyneen ongelmiin, saan muutaman videon katseltua. Samalla yritän ratkoa seminaarin potilastapauksia. Miten onkin joka kerta niin hankalaa hoitaa potilaita paperilla? Saan joka kohtaan jotakin raapustettua ja jätän suosiolla loput odottamaan parempaa ajankohtaa. 

15.00

Välipala-aika. Pienin tahtoisi (edelleen) samaa mitä minäkin. Hän saa järsiä hedelmiä tällä kertaa, minä juon kahvit. Teen kotihommia, laitan tiskejä ja pyykit pesuun. Pikkuinen touhuaa omiaan, löytää jostain vauvan kuvan ja sanoo ihan selvästi "vauvvva"!

 

 

15.45

Mies käy hakemassa lapset, vanhin on jo tullut itse koulusta kotiin. Pystyn vielä hetken jatkamaan seminaarin ennakkotehtävien parissa, kun pienimmällä on taas seurailtavaa isojen touhuilussa. Lähetän sähköposteja ja suunnittelen uusiksi loppuviikon ohjelmaa. Ehkäpä hajautuksessa on aikaa päästä ajan tasalle...

16.30 -

Tavallista arki-illan puuhastelua. Lasten komentamista läksyjen tekoon, siivoilua, seuraavaan päivään valmistautumista. Välillä ehdin jopa sohvan nurkkaan lueskelemaan!

22.30

Nukkumaan! Loman jäljiltä nukkumaan meno on vähän viivästynyt, mutta onneksi huomenna saa nukkua vähän pidempään, ehkä jopa seiskaan. :D

Siinäpä siis yksi tavallinen tammikuinen opiskelupäivä. Palataan näiden tiimoilta taas helmikuussa! Opiskelu lienee jatkossa vähän helpompaa, kun kuopuskin lähtee maanantaina päivähoitoon. Eri asia sitten, miten motivaatiota riittää... :)

LT5-kevät: lapset ja naiset

Kevätlukukausi on virallisesti alkanut, omalla kohdallani lastentautien kurssilla. Kuten aiemmin jo kirjoitin, syksyllä minulla oli (tai olisi ollut ilman kirurgiaa) useita neljän viikon mittaisia pienempiä kursseja. Nyt kevätlukukaudella minulla on kaksi isompaa opintojaksoa, lapset ja naiset. Lapset eli lastentaudit käsittävät 14 opintopistettä, kahdeksan viikkoa ja melkoisesti asiaa. Talviloman jälkeen jakso vaihtuu. Naiset eli naistentaudit ja synnytysoppi on 13 opintopisteen arvoinen, myös kahdeksan viikkoa kestävä kurssi, johon siihenkin sisältyy paljon opittavaa.

 

Omasta mielestäni noissa olisi keväälle opiskeltavaa jo ihan riittämiin, mutta opintosuunnitelma on toista mieltä. Siispä kevään kursseina ovat

• Lastentaudit (14 op) tammi-maaliskuussa
• AEAPC eli englannin kurssi (1 op) helmikuussa, ensimmäinen kielikurssini näiden opintojen aikana (aiemman enkun sekä ruotsin kurssin hyväksiluin)
• Kliininen ravitsemustiede (2,5 op) pääosin maaliskuussa
• Naistentaudit ja synnytysoppi (13 op) maalis-toukokuussa
• Johdatus yleislääketieteeseen II (3 op) tammi-toukokuun aikana
• Terveyskeskusopetus III (1,5 op) toukokuussa
  

Yhteensä näistä saadaan keväälle 35 noppaa, joka kuulostaa aika paljolta. Saa nähdä, millainen kevät on todelliselta työmäärältään. Valinnaisia opintoja saati amanuenssuureja en keväälle edes harkinnut, koska elämä on muutenkin kohtalaisen työlästä. Katsotaan niitä manuiluja sitten loppuvuodesta tai kutosella. :) Laskin vertailun vuoksi, että viime keväänä sain noppia kasaan niin ikään 35, eikä kevät opintojen puolesta ottanut kovinkaan voimille - muuten kyllä. Opintopisteethän eivät toki aina kerro koko totuutta, mutta uskoisin, että selviydyn tästäkin keväästä ainakin kohtalaisesti. Helpottanee opiskelua kummasti, kun ei tarvitse samalla hoitaa vauvaa! 

 

Kevään kursseista en oikeastaan odota mitään, mutta jos jokin ennakkosuosikki pitää valita, se on lastentaudit. Lapsipotilaat tuovat tutkimiseen varmasti omat haasteensa, kuten olemme jo statusopetuksessa päässeet näkemään. :) Lastentauteihin liittyy viikon mittainen hajautus, joka on minulla Joensuussa. Tämän lukuvuoden aikana olen päässyt tutustumaan  Mikkeliin ja Jyväskylään, joten edessä on jälleen uusi aluevaltaus. Odotan myös, että naistentaudit yllättävät positiivisesti, vähän niin kuin kirurgia viime syksynä. Tähän mennessä olen pitänyt naistentauteja vähiten kiinnostavana kurssina, mutta katsotaan, kuinka kelkka kääntyy! Naistentaudeissa vain pieni osa ryhmästä saa suorittaa koko kurssin Kuopiossa, mutta onneksi kuulun siihen joukkoon. Vielä ei ole tietoa, missä kevään pariviikkoinen tk-jakso vierähtää, joten ainakin yksi hajautusjakso on tälle keväälle tulossa.

Vähiten kevään opetuksista odotan varmaan yleislääketieteen simulaatio-opetusta, jossa näyttelijät toimivat potilaina, ja itse pitää hypätä lääkärin saappaisiin. Se muistuttanee aika paljon LT2:n VPL-kurssin simulaatiota, joka meni hyvin. Jännitän silti näitä "näytön paikkoja" aina yhtä paljon, vaikka tiedänkin, että kyseessä on vain harjoitus. (Linkin takana on muuten ihka-aitoa ja alkuperäistä tulevan lääkärin innostusta, josta nykyteksteissäni näkyy varmaan vain haaleita varjoja 😄) 

Tällaista kaikkea on luvassa keväälle, toivottavasti ja todennäköisesti toiseksi viimeiselle opiskelusellaiselle! Suunnitelmana on stressata opinnoista mahdollisimman vähän ja nauttia mahdollisimman paljon. Nyt, kun olen taas koko kevään kulusta suunnilleen kartalla, aion mennä hetki kerrallaan. Tästä tulee työntäyteinen vuosi, kirjaimellisesti. Velvollisuuksien vastapainoksi aion tänä vuonna taas pitää paremmin kiinni myös harrastuksista, sillä etenkin kameran kanssa koluamista on ollut suorastaan ikävä. 😍

Iloista arkea sinnekin!

Vuoden ensimmäinen

Mukavaa perjantai-iltaa! Näin päästiin taas tammikuulle, vuoden alkuun. Vuodenvaihteessa tulee aina jotenkin pirteä olo ainakin hetkellisesti, kun lomat on lomailtu, ja arjen saa aloittaa puhtaalta pöydältä. Jatkuvuus, rutiinit ja arki ovat elämässä mukavia, mutta ainakin minä kaipaan toisinaan vähintäänkin pienimuotoisia uusia alkuja. Siksipä aloitan uuden harrastuksen ensi viikolla, menen nimittäin laulutunneille. Jännittävää!

Alkanut vuosi saattaa olla viimeinen täysi kalenterivuosi opiskelijana. Jos hyvin käy, valmistun jossain kohtaa vuotta 2022. Nyt LT5-lukuvuodesta olen suorittanut 1/4, joten edelleen se neljäsosa vuotta jäljessä muita mennään. Opiskelu on tällä hetkellä hyvin rutinoitunutta, (yleensä) yhteen kurssiin kerrallaan keskittyvää ja sikäli helppoa ja mukavaa. (Itse tosin kaipaisin opintoihin välillä vaihtelua enkä ollenkaan kärsinyt esim. kolmosvuoden tenttisumista tai päällekkäisistä kursseista.) Kevät on todennäköisesti itselleni syksyä raskaampi aikataulullisesti, mutta ihan hyvillä mielin aloitan opinnot muutaman päivän päästä. Kirjoittelen kevään sisällöstä tarkemmin vielä, kunhan pääsen itsekin kartalle siitä, mitä kaikkea onkaan luvassa. Lomamoodissa viivyn tosin niin kauan kuin pystyn, koska tänä vuonna on turha haaveilla pitkistä (kesä)lomista vrt. viime kesä ja leppoisa lomaelämä.

Moni toivoi tykkäyksistä päätellen lisää my day -tyyppisiä postauksia, joten niihin voisin tänä vuonna pyrkiä vaikkapa kuukausittain. Tässä vaiheessa on vielä aikaa ja kiinnostusta kirjoitella myös opintojen kulusta ym, joten toiveita saa esittää. Hyvin kauas olen ajelehtinut pääsykokeeseen valmistautumisesta, ja hakemiseen liittyvät fiilikset ovat aikaa sitten haalenneet. Hakuprosessini-sivulta löytyvät vielä kuitenkin kaikki omat tuonaikaiset postaukseni ja Opiskeluvinkkejä jaan toisella sivulla, joten sieltä lueskelemaan, jos aihepiiri on ajankohtainen tai kiinnostaa muuten vain! 

 

Jännä vuosi on tulossa tästäkin, eikä muutoksilta vältytä. Alkuvuodesta pikkuisin aloittaa päivähoidon. Minulla ja miehellä on molemmilla edessä työelämään astuminen vähintään lyhyeksi hetkeksi. Miehen opinnot ovat myös opinnäytettä vaille valmiit, joten jos oikein hyvin käy, syksyllä olen jälleen taloutemme ainoa opiskelija. Tässähän pitää pikku hiljaa alkaa suunnata ajatuksia valmistumisen jälkeiseen aikaan - miten tässä nyt näin kävi? Tokihan elämällä on aina omat yllätysmomenttinsa, joten kukapa tietää, millaisin tunnelmin tätäkin vuotta jälkikäteen muistellaan.

Loppuun muistutuksena vielä, että kysymyksiin vastailen edelleen mielelläni, ja kommentteja tervehdin aina ilolla. :)  Kivaa viikonloppua!