Moikka taas! Marraskuullehan se jo kääntyi, mutta kerrataan vielä pikaisesti lokakuun kuulumiset. Lokakuu ei viime vuodesta poiketen tuonut suuria mullistuksia elämään - hyvä niin. Reipasta 1-vuotiasta on juhlistettu kakkukahvein, kuten asiaan kuuluu. Melko tomera tapaus on näköjään hänestä(kin) tulossa. :)
Syysloma tuli tarpeeseen, ja aiemmista vuosista poiketen vietimme koko perheellä ihan koko viikon lomaa. Tekipä hyvää ihan vaan olla, ulkoilla, nauttia kauniista ilmoista (suurin osa kuvista on otettu lomalla) ja kerätä voimia loppusyksyyn. Tähän asti on joka vuosi ollut jotain rästihommia, joita on ollut pakko puurtaa lomallakin, ja viime vuoden lomastahan minä vietin osan lapsivuodeosastolla vauvelin kanssa.
Instan puolella jo mainitsinkin, että omalla kohdallani LT5 jatkui syysloman jälkeen silmätaudeilla. Tämä ala on ehdottomasti yksi niistä, joita ei tarvitse erikoistumisvaihtoehtona edes pohtia. On silti ollut mukavaa oppia (vihdoin) käyttämään oftalmoskooppia kunnolla, ja onhan opiskelu nyt joka tapauksessa mukavaa. Nyt, kun tätä etävaihetta eletään, suurin osa kurssista tapahtuu etänä, mikä ei kyllä itseäni haittaa lainkaan. Videoluennot ovat aivan mahtavia, kun niitä voi kuunnella silloin kun itselle sopii, katsoa uudelleen ja kelata taaksepäin, jos keskittyminen herpaantui. Eiväthän ne liveluentoja voita täysin, mutta omat puolensa niillä on. Potilasopetuksia meillä on silmätaudeilla muutama, mutta omaan makuuni ihan mukavasti pääsemme myös tutkimaan.
Yleisesti meillä vitosvuonna on neljä neljän viikon mittaista jaksoa, joihin kuuluvat silmätaudit, terveyskeskusopetus, KNK ja lastenpsykiatria. Näistä kaksi viimeksi mainittua jäivät itselläni odottamaan aikaa tulevaa eli ensi vuoteen. Nähtäväksi jää, miten LT5-6 omalla kohdallani rakentuu. Lastentaudit sekä naistentaudit ja synnytysoppi ovat pidempiä, kahdeksan viikkoa kestäviä jaksoja, jotka minulla ovat kevätlukukaudella. Silmätautien jälkeen minulla on vuorossa terveyskeskusopetus, jonka yllätysyllätys vietän hajautuksessa - eri paikassa tosin kuin kirurgian. Onneksi sekin on vain viikko.
Lokakuu on siis kulunut vaihtelevissa tunnelmissa. Kirurgian tentin jälkeen olo oli kuin puhkaistulla ilmapallolla - paljon on pelissä siinä, joten pitäkäähän peukkuja! -, mutta loma nollasi nuo fiilikset tehokkaasti. Nyt aion mennä loppusyksyn niin vähäisellä stressillä kuin vain kykenen, koska nyt taitaa olla meneillään vitosvuoden kevein jakso. Stressataan sitten kevätpuolella lisää...
Ja loppuun vielä kuva nykyään tyypillisestä opiskelupäivästä: videoluentoja ja neulomista. Mukavaa viikon jatkoa! ♥
P.S. Inhoan tätä uudistunutta Bloggeria, kaikki asetukset ovat nykyään ihan pielessä! :(
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiva kun kommentoit ♥