J: Loppupohdinta

Keskiviikkoa! J:n pääsykoepostaukset alkavat kohta olla paketissa, joten nyt on loppupohdinnan aika. Omista kiireistäni johtuen julkaisen tämän aamupäivän sijaan iltapäivällä. Toivottavasti tästä on uutta tai ensimmäistä luku-urakkaa suunnitteleville iloa! :) Teksti: J, kuvat omiani.

Tämän jälkeen tulee vielä yksi postaus, johon olen kirjoitellut kaikkea sellaista, jolle en ole paikkaa näistä muista löytänyt. Nyt viimeistään kannattaa laittaa kommenttia tai sähköpostia, jos jotain kysyttävää tai asiaa on noussut mieleen.

Mitä tekisin toisin, jos aloittaisin kaiken alusta?

Luin postaukseni uudestaan läpi ja huomasin, että syksyllä ne olivat negatiivisia. Syksy olikin huomattavasti rankempi niin töiden kuin syksyn pimeyden kanssa. Pyrkisin keventämään jo syksyllä jostakin. En ainakaan tekisi työmatkoja tai ylitöitä, jos se vain olisi mahdollista. Toisaalta tuntui, ettei syksyllä ollut vielä hahmottanut työmäärä ja kokonaisuutta, joka oli edessä. Lisäksi oppimiskyky kehittyi huimasti kevääseen mennessä. Nämä lisäsivät syksyn rankkuutta. Minusta oli ihanaa, kun sain olla keväällä sen 1,5 kk pelkästään kotona ja opiskella. Koska kevät tuntui niin mukavalta, vaikka välillä olikin haastavia ja huonoja päiviä, tällä hetkellä koko pääsykoevuosi tuntuu positiiviselta ajanjaksolta.

Kirjoitin ensimmäiseen postaukseeni, että laskurutiini on hyvä, mutta ei se sitä kuitenkaan oikeasti ollut. Tämän ymmärsin vasta alkukeväästä. Kokeessa oleellista on, että pystyy hyppäämään aiheesta toiseen. Tätä ei voi harjoitella, jos opiskelee kurssi kerrallaan, vaan täytyy tehdä sekalaisia tehtävälistoja tai vanhoja YO-kokeita tai pääsykokeita. Laskurutiinia harjoittaisin paremmaksi jo syksyllä. 

Syksyllä lukisin vain bilsan 5. kurssin, sillä se oli ainoa, joka oli kunnolla unohtunut. Lisäksi mielestäni on turhaa opiskella bilsan juttuja syksyllä kovin ykistyiskohtaisesti, sillä ne unohtuvat kevääseen mennessä moneen kertaan. Vain kokonaiskuvan luominen on mielestäni oleellista. Kemian opiskelisin kuten olin tehnytkin. Fysiikasta vain selaisin kirjat läpi siten, että näkisin mitä muistan ja mikä voisi olla vaikeaa. Käytännössä pitäisin itselleni jotain ”kurssikokeita”, jotta oikeasti näkisin mitä osaan. Merkitsisin ylös ne asiat, joita en osaa. Jäisin töistä kokonaan pois tammikuussa ja silloin aloittaisin MAFYllä kemian ja fysiikan. Bilsan aloittaisin MAFYllä vasta ystävänpäivän aikoihin.

Entä jos en olisi päässyt?

Ennen tulosten julkaisua olin jo valmistautunut siihen, että en pääse. Tiesin, mitkä olivat ne asiat, jotka eivät sujuneet täydellisesti. Olin tehnyt jo listan niistä: Bilsa 5 + evoluutio, Kemia 5, Fysiikka 6 + 7. Varmastikin ne asiat, jotka ovat muidenkin mielestä joko vaikeita muistaa tai haastavia ymmärtää. Nämä suunnittelin käyväni syksyn aikana perin pohjin ja rauhallisessa tahdissa läpi. Keväällä olin suunnitellut opiskelevani joko MAFYllä tai jollakin toisella materiaalilla samoin kuin tänäkin keväänä. MAFYn uudelleen ottamisessa minua olisi häirinnyt ohjelman samat tehtävät. Varmaankin olisin päätynyt siihen, että otan MAFYn uudelleen ja ostan käytettynä jotkut tehtäväpaketit esimerkiksi Valmennuskeskuksen tai Epionen. Syksyn olisin tehnyt täysipäiväisesti töitä. Keväällä olisin lopettanut työt tammikuun alussa, jotta stressitasoni olisivat olleet entistä matalammalla ja minulla ei olisi ollut tunnetta, että olen koko ajan väärässä paikassa ja teen väärää asiaa.