Niin se syysflunssa löysi tiensä tännekin... En ihan totta muista, milloin viimeksi olen ollut sairaana, joten voimien väheneminen totisesti yllätti. Onnea on kuuma tee, sohva ja viltti! Tänään meidän tuutorryhmämme valokuvattiin - ja kuvahan tulee koristamaan lääkisläisten itseopiskelutilaa koko opintojemme ajan. Olisin toki toivonut hieman hehkeämpää olotilaa valokuvaukseen, mutta minkäs teet. Fiilis oli ryhmällämme kuitenkin hyvä ja kuvastakin tuli varmaan ihan riittävän onnistunut :)
 |
| Syysiltojeni ilo :) |
Viikonloppuna kävimme entisillä kotikonnuilla tarkastamassa, että kaikki on paikoillaan ja kämppä esittelykunnossa. Etukäteen ajattelin, että nostalgisuus vyöryisi päälle ja katuisin katkerasti sitä, että jätimme kaiken taaksemme ja aloitimme alusta. Vaan kuinkas kävi? Sekä minun että mieheni päällimmäisin ajatus pihaan kaartaessamme oli, että meillä ei ole tänne ikävä. Vaikka olemme eläneet koko yhteisen historiamme ajan pääkaupunkiseudulla, oli yllättävää huomata, ettemme loppujen lopuksi olleetkaan sinne niin juurtuneet. Ilahduttavinta oli kuitenkin, kun ajellessamme entisillä kulmilla keskimmäisemme tokaisi takapenkiltä: "Minä haluan takaisin Kuopioon!"
 |
Vaikka lasten kanssa reissaaminen melkoinen voimainponnistus aina onkin, oli siitä tällä kertaa iloakin. Sain nimittäin tuotua ihanan lyhtyni entisestä asunnostamme tänne pimeitä syysiltoja ilahduttamaan! Rakastan syksyä paitsi kirpeiden sumuisten aamujen, myös viileiden pimeiden iltojen vuoksi. Kynttilät ja lyhdyt pääsevät pimeässä oikeuksiinsa ja tuovat lämmintä ja pehmeää valoa. Syksyn ensimmäisiä kynttilöitä sytyttäessä tulee aina mieleen, että ihanaa, kohta on joulukin :) Mutta onneksi siihen on vielä aikaa. Sitä ennen fiilistellään kynttilänvalossa, katsellaan tähtiä ja nautitaan siitä, kun ulkona on kylmä mutta sisällä niin lämmin <3
Lempeää viikon jatkoa teillekin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiva kun kommentoit ♥