Kun aikataulut pettävät

Heippa! Moni pääsykokeisiin valmistautuva varmaan tunnistaa tässä vaiheessa, että on jäljessä suunnitelmistaan. Ja nekin, jotka ovat onnistuneet pysymään suunnitelmassaan, todennäköisesti ainakin välillä miettivät, riittääkö osaaminen silti. Itselleni opiskeluaikataulujen pettäminen tuli tutuksi viikkotolkulla kestäneen sairastelukierteen vuoksi. Opiskeluun ei vaan jäänyt tarpeeksi aikaa, kun useimpina päivinä kotona oli vähintään yksi kuumeinen, köhäinen tai vatsatautinen huollettavana. Vaan olipa aikataulukatastrofin syynä mikä tahansa, jotenkin siitä(kin) on päästävä yli ja eteenpäin.

Kysymys siis kuuluu: miten koota itsensä aikataulupettymyksen jälkeen?

1. Mennyttä ei voi muuttaa.

Kun aikataulut pettävät totaalisesti, on turhaa jossitella. Jos olisin silloin HETI aloittanut täysillä ja jos ja jos ja jos. Siitä ei tule loppua, uskokaa pois! Sen sijaan pitänee katsoa myös taaksepäin siten, että tein silloinkin parhaani - tai todeta, että on tullut laiskoteltua vähän liikaa. Kun on sinut menneisyyden valintojensa kanssa, voi jatkaa paremmilla mielin eteenpäin.

2. Kaikkea voi sattua.

Se, että juuri sinulle iskee pahin mahdollinen aikataulukatastrofi, ei ole mikään sinulle suunnattu merkki siitä, ettei sinusta vaan ole tähän. Elämä on yllätyksellistä, välillä positiivisessa, välillä negatiivisessa mielessä. Tietenkin esimerkiksi sairastumisen laatu vaikuttaa paljon siihen, miten paljon se lopulta tavoitteeseen pääsemistä haittaa. Joka tapauksessa silloin parasta on antaa itsensä levätä ja kerätä voimia, jotta voi kuntoon päästyään jatkaa taas täysillä.

3. Suunnitelman päivitys.

Yllätysyllätys, rästiin jääneitä asioita ei välttämättä ehdi enää opiskellakaan niin hyvin kuin oli aikonut. Silloin tehtäväksi jää pohtia, missä määrin ehtii ja jaksaa opiskella tarvittavat asiat. Jos aikoo opiskella kaiken alkuperäisen suunnitelman mukaan, jostain pitää repiä lisäaika opiskelulle. Se voi tarkoittaa sitä, että ylimääräiset viikonloppu- ja iltamenot karsitaan opiskelun tieltä. Toisena vaihtoehtona on se, ettet opiskelekaan heti  ihan kaikkia pieniä yksityiskohtia, vaan ensin suuret linjat. Jos aikaa lopulta jää, aina voi palata syventämään osaamistaan. 

Opiskellessa suunnitelman päivitykseen kuuluu myös sen pohdinta, onko järkevää laittaa nyt kaikki peliin ja yrittää tenttiä heti, vai kenties siirtää se suosiolla uusintaan. Itse yleensä käyn edes kokeilemassa ekaa tenttiä, jolloin useimmiten uusinnalle ei ole edes tarvetta.

4. Älä tingi kaikesta.

Aina pitää ottaa mukaan hyvinvointiaspekti! Vaikka olisit kuinka jäljessä suunnitelmissasi, älä missään tapauksessa a) lyhennä yöuniasi tai b) jätä kaikkia "ylimääräistä" pois. Hyvät yöunet edistävät oppimista paremmin kuin silmät ristissä päntätyt minuutit tai tunnit. Harrastukset, kaverit ja liikunta taas saavat muistamaan, että elämää on pääsykokeen ja opiskelun ulkopuolellakin. Itselläni on paha tapa karsia heti ekana omista menoistani, ja senhän tietää, miten siinä lopulta käy. Opiskelu täyttää kaiken ajan, stressi lisääntyy ja lopulta tuntuu, ettei mistään tule mitään. En siis suosittele!

5. Katse eteenpäin!

Kuten ekassa kohdassa sanottiin, älä jää murehtimaan menneitä menetettyjä mahdollisuuksia. Suuntaa reippaasti katse eteenpäin, päivitä suunnitelmasi ja jatka aikaa tuhlaamatta kohti tavoitettasi. Vaikka hyvän fiiliksen löytäminen voi olla kovan työn takana, se kannattaa. Lannistuneena ei jaksa edes yrittää. Muista, ettet ole yksin, vaan moni muu jakaa täsmälleen samanlaiset fiilikset. Pyri tehokkaaseen etenemiseen ja käytä hyödyksi kaikki se aika, joka sinulla on. Oppimisessa laatu korvaa määrän. Tsemppiä jatkoon!


Eilen oli vihdoin kliinisen mikrobiologian tentti. Vaikka vielä loppuviikosta näytti pahalta, sain pidettyä aivan loistavat opiskelupäivät maanantaina ja tiistaina. Nyt tosin tämä puurtaminen kostautuu hirveänä väsymyksenä. Seuraava tentti väijyy jo alle viikon päässä. Sitä kohti siis! Tsempit loppuviikkoon kaikille ♥