Hauskaa helmikuun viimeistä! Vuoden lyhin kuukausi tuntuu olevan todella vauhdikkaasti ohi. Helmikuun alussa jatkui tammikuun puolella alkanut sairastelu. Paljon kotipäiviä, jatkuvaa aikataulujen uusimista ja ihan liian vähän opiskelua. Viime viikon alusta lähtien olemme päässeet kiinni perusarkeen, onneksi. Toivotaan, että loppukevät kuluu vähän terveemmissä merkeissä!
 |
Helmikuussa
parasta oli ehdottomasti paluu omaan arkeen. Sairasteltujen viikkojen aikana ehdin jo aivan unohtaa, miten kivaa mun ja meidän perusarki on.
inspiroivinta oli huomata, ettei opiskeluintoni ja -motivaationi ole kadonnut minnekään. Kliinistä mikrobilsaa opiskellessani sain päälle sellaisen draivin että oksat pois!
ikävintä oli - tietenkin - jatkuvat sairastelut ja siitä koituneet aikataulutusongelmat.
kipeintä, tosin hyvällä tavalla, oli sen jälkeen, kun pääsin pitkästä aikaa jumppaan omien sairastelujeni jälkeen. Ihan huippu fiilis!
hauskinta oli seurata Olympialaisia, kun lapsetkin oppivat pian suomalaisurheilijat nimeltä. "Nyt tulee Pärmäkoski, hyvä Krista!!!" jne :D
 |
ilahduttavinta oli saada kotiin pientä uudistusta. Ihan kummallista, miten iloiseksi tulen parista aivan tavallisesta hyllystä - pienet on ihmisen ilot!
raskainta oli 1,5 viikkoa opiskelukiriä vailla järjen häivää. Pakko oli vaan yrittää, vaikka välillä tuntui, ettei mistään tule mitään.
piristävintä oli, kun sisko käväisi meillä viikonlopun. Perhe on paras (vaikkakin välillä myös pahin) ♥
kauneinta oli helmikuinen luonto, kirpeät pakkaset ja auringossa kimaltava hanki. Luonnossa liikkuminen ja valokuvaus on tänä talvena ollut lempiharrastukseni nro 1, mistä kertovat myös tämän postauksen kuvat.
haikeinta on ajan kuluminen - se, kun välillä tuntuu, että päivät lipuvat ohi muistijälkiä jättämättä enkä tajua nauttia niistäkään hetkistä, joista voisi.
 |
Ja huomenna on jo maaliskuu! Ensi kuussa juhlitaan vihdoin meidän suloista, reipasta 6-vuotiasta, opiskellaan ahkerasti yleistä patologiaa, aloitetaan farmakologian opiskelu, toivottavasti pääsen kunnolla syväreideni kimppuuna sekä loppukuusta vietetään pääsiäislomaa! Olisikohan siinä saumaa pienelle reissulle?
Postauksen helmikuisen hyytävillä kuvilla osallistun Pienen Linnun MakroTex-valokuvahaasteeseen. Käy katsomassa muiden "Kylmä"-kuvat täältä!
Kauniit kuvat. ♥
VastaaPoistaMinäkin rakastan arkea. Sairastaminen on mälsää, onneksi olen pysynyt terveenä koko viime vuoden ja tämän vuoden kaksi kuukautta (koputa puuta). Mutta kyllä osaa arvostaa normaalia elämää aina kun vhänkin joutuu sairastamaan.
Tein 6-vuotiaalle kaverilleni sellaisen onnittelukortin joka oli kuusen muotoinen ja kysyin tajusiko mitä se merkitsi. Ei tajunnut. Voi sitä iloa kun kerroin että kun täytät kuusi ja puu on myös kuusi, kuten joulukuusi 🌲 😀 Hyviä 6-vuotissynttäreitä teille !
Kiitos! :) Ah kyllä, tavallinen arki on niin parasta. Suloinen tuo kuusikorttijuttu, pitäisköhän väsätä itsekin sellainen? :D
PoistaAlimmaisessa kuvassa upea tunnelma!
VastaaPoistaKiitos! Tuo oli kyllä kaunis päivä :)
PoistaIhana postaus! Tälläisen voisin joskus tehdä itsekin. Mukavaa loppuviikkoa!
VastaaPoistaKiitos ja samoin! Näissä koosteissa on mukavaa, kun tulee kerrattua kuukauden tapahtumat :)
PoistaKauniit talvikuvat.
VastaaPoistaKiva postaus. :)
Kiitos! :)
PoistaVoi kaunista!
VastaaPoistaEikö olekin! Rakastan tällaista talvea <3
PoistaUpeat talviset kuvat!
VastaaPoistaKiitos paljon! :)
PoistaKauniit kuvat! Kannattaa ottaa paljon kuvamuistoja silloin, kun aika tuntuu menevän nopeasti. Olen huomannut, että vuosien ja vuosikymmenien jälkeen kuvamuistot ovat ilahduttavia ja palauttavat ohikiitävät hetket mieleen elävinä.
VastaaPoistaKiitos! Totta, kuvien kanssa monet unohtuneetkin hetket palaavat mieleen <3 Pitää muistaa kuvata, vaikka tuntuukin, ettei muka ehdi!
Poista