Mahtavaa maanantaita! Ei minulla nyt mikään superolo ole, mutta aika kiva kuitenkin :) Muutaman tunnin päästä on dissektiokurssin tentti. Viikonlopun aikana en tosiaankaan opiskellut siinä määrin kuin aioin, mutta kertailin kuitenkin. Kohta nähdään, kuinka paljon osaan.
Eilen illalla sain taas kiinni siitä, miksi anatomia on niin siistiä. Makoiltiin kahden vanhimman lapsen kanssa meidän parisängyllä ja luettiin kukin omaa osaamme kolmiosaisesta Thiemestä. Minä tutkin raajoja, esikoinen päätä ja hermoja ja nuorempi sisäelimiä. Onpa lapsillakin huvit! Kinasteluksihan se meni sitten loppujen lopuksi (lisää tarinasta Facebookissa), mutta hetken aikaa oli tosi mukavaa.
Jotain siis loksahti eilen taas kohdalleen. Poikkileikekuvia tsekkaillessani yhtäkkiä jotenkin tajusin sen kolmiulotteisuuden ja ymmärsin anatomiaa taas vähän paremmin. Tooosi vaikea selittää, mutta kyllä te varmaan tiedätte sen fiiliksen, kun ensin tuntuu, etteivät palaset asetu millään ja sitten ne aivan yhtäkkiä loksahtavat paikalleen! Ja kyllä tuli hieno fiilis, eikä lukeminen sen jälkeen tuntunut enää yhtään niin epätoivoiselta.
 |
Jotain siis loksahti eilen taas kohdalleen. Poikkileikekuvia tsekkaillessani yhtäkkiä jotenkin tajusin sen kolmiulotteisuuden ja ymmärsin anatomiaa taas vähän paremmin. Tooosi vaikea selittää, mutta kyllä te varmaan tiedätte sen fiiliksen, kun ensin tuntuu, etteivät palaset asetu millään ja sitten ne aivan yhtäkkiä loksahtavat paikalleen! Ja kyllä tuli hieno fiilis, eikä lukeminen sen jälkeen tuntunut enää yhtään niin epätoivoiselta.
Kertaillessani muistelin myös (nostalgisesti, hah) sitä, kun ensimmäistä kertaa avasin Thiemen anatomian atlaksen. Muistan sen vatsanpohjaan laskeutuneen kylmän painavan tunteen, kun tajusin, että näitä on joskus ihan oikeasti opeteltava. Kaikki nämä sadat ja tuhannet termit. Kaikki nuo luut, lihakset, ligamentit. Mutta mikä pahinta, se ei jää siihen, vaan tietoa pitää olla myös verisuonista, hermoista, sisäelimistä ja lymfaattisesta järjestelmästä. Muistan, miten viimeisenä päivänä ennen opintojen alkua hermoilin mielessäni: entä jos en ihan rehellisesti sanoen pärjää?
 |
Mutta niin vain on pärjätty, ja oikein hyvin itse asiassa. Suuri kiitos kuuluu suurenmoiselle miehelleni, joka on älyttömän upeasti ottanut koti-isän roolin haltuun ja antanut opiskelulleni tilaa ♥
Nyt, kun dissektiotentti on ihan oven takana, päällimmäinen tunne on kiitollisuus. Oli todella ainutlaatuista päästä tutkimaan ihmisen rakenteita konkreettisesti. Oli koskettavaa olla asettamassa vainajia arkkuihin dissektiokurssin päätteeksi. Arvostan todella paljon ihmisiä, jotka ovat testamentanneet ruumiinsa lääketieteen opetukseen. Ilman heitä tämäkin kurssi olisi jäänyt toteutumatta.
Dissektiokurssi kokosi hienolla tavalla yhteen koko syksyn anatomian opinnot. Aiemmin opittu kertautui, palautui mieleen ja syventyi. Kurssi oli tiivis ja tulleen tietomäärän myötä myös raskas, mutta ehdottomasti antoisin tähänastisista kursseistamme! Dissektiokurssi päättää myös anatomian opiskelun, mikä yhtä aikaa tuntuu helpottavalta ja vähän haikealtakin. Kauas on tultu niistä ajoista, jolloin latinankieliset termit aiheuttivat ahdistusta ja tunteen siitä, etten opi niitä ikinä. Mutta niin vain opin, minäkin.
 |
Dissektiokurssi kokosi hienolla tavalla yhteen koko syksyn anatomian opinnot. Aiemmin opittu kertautui, palautui mieleen ja syventyi. Kurssi oli tiivis ja tulleen tietomäärän myötä myös raskas, mutta ehdottomasti antoisin tähänastisista kursseistamme! Dissektiokurssi päättää myös anatomian opiskelun, mikä yhtä aikaa tuntuu helpottavalta ja vähän haikealtakin. Kauas on tultu niistä ajoista, jolloin latinankieliset termit aiheuttivat ahdistusta ja tunteen siitä, etten opi niitä ikinä. Mutta niin vain opin, minäkin.
Näillä tunnelmin tenttiin! Hyvää alkanutta viikkoa kaikille :)
Mullekin alkoi pikkuhiljaa anatomia riittää ja tuntui, että on aika siirtyä uusiin juttuihin. Dissektiot oli kyllä tosi hyvää kertausta ja varmasti anatomian jutut jää paljon paremmin mieleen, kun ne on tenttiin pariin otteeseen päntännyt :) Mullakin kyllä samat fiilikset, että kurssi oli raskas, mutta todella antoisa!
VastaaPoistaJep, eiköhän perusasiat ala olla jo iskostuneet päähän :D Ja kyllä, vaikka opetusta oli sinänsä vähän, asiaa tuli niin paljon, että päivän päätteeksi väsytti ihan tosissaan!
PoistaMulla on vähän vaikeuksia tämän kevään kurssien kanssa, mutta jospas sen motivaation saisi jostain kivenkolosta kaivettua... Tsemppiä kevääseen ja toivottavasti kandi etenee suunnitellusti :)
Paljonko sulla on maksanut lääkiksen koulukirjat?
VastaaPoistaKiitos kysymyksestäsi :) Piti ihan luntata verkkopankista, kun en muistanut. Olen ostanut uutena vain Thiemen kolmiosaisen anatomian atlaksen ja flashcardit, jotka maksoivat yhteistilauksessa himpun vajaa 190e. Lisäksi meillä on monella kurssilla käytössä luentomonisteet (näkyvät kuvissa), jotka voi joko tulostaa itse tai pientä maksua vastaan ostaa. Sivuja prujuissa saattaa olla lähemmäs 200, joten itse olen käyttänyt yhteensä suunnilleen 20 e siihen, että sain valmiit monisteniput. Reilut 200 e olen siis tällä hetkellä käyttänyt koulukirjoihin.
PoistaJoka kurssilla on tietysti suunnitellut kurssimateriaalit ja kirjat, joita myös olisi voinut tilata. Olen kuitenkin päätynyt siihen, että ennemmin yritän lainata niitä kirjastosta tai sitten hyödynnän esim. pdf-matskuja, joita niitäkin on kiitettävästi. Ja usein luentomateriaalit ovat jo itsessään melko kattavia. Myöhempien kurssien kirjoja aion todnäk katsoa Face-kirppiksiltä, sieltä saattaa löytyä halvallakin (kaikkea muuta paitsi anatomian atlaksia).
Rahaahan saa palamaan hurjasti, jos ostaa jokaisen mainitun kirjan ja vielä uutena. Mutta vähemmälläkin tosiaan pärjää :)
Onnittelut Sinulle tentin läpimenosta! Kunnioitan Teitä, jotka jaksatte ja osaatte opiskella lääketiedettä!Ihanaa, että Sinulla on myös kannustava ja kotitöistä huolehtiva puoliso!
VastaaPoistaLapsena haaveilin , että minusta tulee isona sairaanhoitaja,mutta iän karttuessa haaveet vaihtuivat muuhun ammattiin ja nyt olenkin jo vuosikymmeniä työskennellyt lastentarhanopena.
ps. Samaa mieltä: upeaa, että jotkut haluavat antaa kehonsa tutkimuskäyttöön. Itse olen tehnyt elinsiirtotestamentin, mutta jäänpä nyt harkitsemaan myös tätä vaihtoehtoa.
Kiitos, tai oikeastaan en vielä tiedä, menikö tentti läpi! Mutta toivon niin, vaikka se vaikealta tuntuikin :) Samat sanat, kunnioitan teitä lastentarhanopeja, jotka pidätte lapsista huolta päivät! Niin ne lapsuuden haaveammatit toisinaan muuttuu. Itse aioin opettajaksi, mutta tässä sitä ollaan.
PoistaOnpa upeaa, että harkitset tällaista vaihtoehtoa! Kuten sanottua, ilman sellaisia ihmisiä anatomian opetus olisi hyvin paljon vajavaisempaa. On se silti niin eri asia tutkia asioita kirjoista kuin konkreettisesti :)