Parisen viikkoa on kulunut siitä, kun hilasimme koko elämämme uudelle paikkakunnalle. Uuden paikan valloittaminen on mielenkiintoista löytöretkeilyä varsinkin, kun ei ole vaivautunut tekemään sen kummempaa taustatutkimusta. Ai, täällä on tällainen puisto! Hmm, oletko nyt ihan varma, että olemme menossa oikeaan suuntaan...?
Kahden viikon jälkeen voi jo tehdä varovaisia arviointeja nykyisestä asuinpaikastamme. Olemme joutuneet hoitamaan jo kaikenlaisia asioita terveyskeskuspäivystyskäynnistä päiväkerhoilmoittautumiseen. Ensivaikutelmana on ollut, että asiat sujuvat täällä jokseenkin sujuvammin kuin edellisellä paikkakunnalla. Mitä tulee elämänmenoon, olen kokenut uuden ympäristömme rauhoittavana. Jotenkin sen silti aistii, minkä kokoisessa paikassa elelee. Eri kaupungeilla ja paikoilla on oma tunnelmansa. Mitenkään yleistämättä ihmisetkin ovat täällä erilaisia. Totta puhuen olen tämän parin viikon aikana jutellut useamman ventovieraan kanssa kuin edellisessä paikassa tyyliin puolessa vuodessa...
Pari viikkoa muuton jälkeen on sanottava, että ainakaan vielä ikävä menneeseen ei ole iskenyt. Lähinnä olen keskittynyt toivomaan, että pääsisimme eroon viimeisistäkin sitoumuksista edelliselle paikkakunnalle, jottei tarvitsisi stressata, miten asiat järjestyvät. Lapsetkaan eivät ole osoittaneet sen kummempaa ikävöintiä edelliseen kotiin tai kaupunkiin. Päinvastoin, jo ennen muuttoa lapset sanoivat, että haluavat Kuopioon eivätkä edelliseen kotiin, vaikka tietenkin muistikuvat yhden päivän reissusta olivat varmasti hataria.
Olen melkoisen yllättynyt siitä, miten hyvin lapset ovat sopeutuneet uuteen asuntoon. Päiväkodin johtajana pitkään työskennellyt äitini on minulle usein sanonut, että lapset vaistoavat, miten vanhemmat suhtautuvat esimerkiksi uusiin asioihin. Olen yrittänyt pitää tämän mielessä ja uskonkin, että omalla positiivisella asennoitumisellamme me aikuiset olemme voineet helpottaa lastemme sopeutumista. Nähtäväksi jää, miten sopeutuminen etenee, kun arki alkaa täydellä teholla. Uusia haasteita on siis edessä, mutta alku on ainakin ollut hyvä!
Hui, viikon päästä ensimmäiset koulupäivät ovat jo ohi! Hyvin se menee, tiedän sen, mutta tämä etukäteisjännitys on aivan hirveää :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiva kun kommentoit ♥