Postaukseni ovat kutistuneet tällaisiksi pieniksi siivuiksi arjestani, mikä kertonee kaiken olennaisen tämänhetkisestä tilanteestani. Aika käy vähiin ja paljon on tehtävää, suunniteltavaa, stressattavaakin. Halusimme rauhoittaa tämän viikonlopun perheen kanssa olemiselle ja rennolle puuhastelulle, koska ennen muuttoa vastaavanlaista viikonloppua ei ole enää odotettavissa. Seuraavaa laiskanpuoleista viikonloppua vietämme uudessa osoitteessa. Hurja ajatus.
Yritämme saada kuiva-ainekaappia ja pakastinta tyhjennettyä, jotta muutettavaa olisi mahdollisimman vähän. Se tarkoitti tällä kertaa riisipuuroa ja mustikkapiirakkaa. Niin hyviä molemmat!
 |
Vietimme myös paljon aikaa ulkoillen. Väkisinkin tulee mieleen, että lähellä olevista kauniista maisemista pitää nauttia vielä kun voi. Sunnuntaina oli välillä näinkin aurinkoista.
 |
Kesä alkaa ihan selvästi antaa pikku hiljaa periksi syksylle. Yhtä aikaa kauheaa ja ihanaa. Kauheaa siksi, että on niin paljon paikkoja ja ihmisiä, jotka pitää hyvästellä. Ihanaa siksi, että lääkis ja uusi elämä odottaa. Lähteminen on aina haikeaa, vaikka tietääkin, ettei haluaisi jäädä.
Ihanaa alkanutta viikkoa kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiva kun kommentoit ♥