4.4.2016
JO HUHTIKUU!
Moikka taas! Viimeksi kirjoittelin helmikuussa ja nyt on jo
huhtikuu. Pääsykokeeseen on 1,5 kuukautta aikaa. Hui.
Opiskelu on sujunut ihan kivasti olosuhteisiin nähden. Luen
suunnilleen 30 tuntia viikossa hyvin karkeasti arvioiden. En seuraa tarkasti
opiskeluaikaani vaan ennemmin sitä, mitä saan aikaan –jos saan. Esimerkiksi
tänään on ollut hyvin hyvin takkuista, joten pidän suosiolla vapaapäivän ja
aloitan huomenna heti aamusta. Nyt käsittelyssä ovat hormonit, joita olen
vältellyt tähän asti :) Esikoisen kanssa uusi yhteinen harrastus on anatomian
ja fysiologian opiskelu (”Mikä solu tuo on?” kysyi hän, kun kuvassa olivat
aivot :D). Koko viime viikonlopun pyhitin opiskelulle, kun olimme kuopuksen
kanssa kaksin kotona. Onneksi hän on rauhallinen ja tyytyväinen opiskelukaveri,
oikein mallitapaus!
Ei tässä sen ihmeempiä kuulumisia. Välillä iskee kunnon
ahdistus, kun mistään ei tule väsymyksen takia mitään, mutta toisinaan saan muutamassa
tunnissakin ihan kunnolla laskuja aikaiseksi. Jotenkin on silti hyvä fiilis,
vaikken todellakaan tiedä, miten tämä päättyy. Hakupaperit on nyt heitetty
Opintopolkuun, joten sekin puoli on kunnossa. Haen eri paikkaan kuin viimeksi,
joten jos oikein hyvin käy, syksyllä muutamme uudelle paikkakunnalle.
Motivaatio on pysynyt hyvällä tasolla lähes koko ajan. Pieni
notkahdus kävi tuossa viime kuun puolella, kun tuntui, etten opi mitään enkä
varsinkaan riittävän nopeasti. Itseopiskelu luo myös epäilyksiä itselle omasta
osaamistasosta. Eteneminen tuntuu todella hitaalta, mutta olen itselleni
sanonut, että on parempi osata yksi asia kunnolla kuin viisi sinnepäin. Yritän
siis keskittyä olennaiseen ja niitä epäolennaisempia asioita opettelen sitten,
kun tärkeimmät ovat hallussa.
Energiatasonikin ovat nousseet sitten viime postaukseni. En
ole koskaan oikein välittänyt kevätauringosta, se on jotenkin liian kirkas
makuuni, mutta tänä vuonna olen toivonut runsaasti keväistä auringonpaistetta.
Olen niitä ihmisiä, joilla säätila vaikuttaa mielialaankin, joten lukeminenkin
(tosin sisätiloissa) sujuu paremmin kauniissa säässä ;) Lisääntynyt valo korvaa
myös unenpuutettani, eikä enää väsytäkään samalla tavalla kuin talvella. Vielä
kun loppuun asti jaksan uurastaa, niin lopputuloksesta riippumatta voin olla
tyytyväinen itseeni.
Tsemppiä lukemiseen teille muillekin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiva kun kommentoit ♥