Pääsykokeeseen valmistautuminen 2.1

Tästä uhkasi tulla niin järjettömän pitkä postaus, että piti hieman pätkiä :D  Konkreettinen valmistautuminen (osa 2) sisältää siis kolme postausta: 2.1 suunnittelun, 2.2 toteutuksen ja 2.3 arvioinnin.

Konkreettinen valmistautuminen: Suunnittelu

Vaikka suunnittelu tuntuisi turhalta ja aikaavievältä touhulta, älkää ohittako sitä! Sanonnassa ”hyvin suunniteltu on puoliksi tehty” piilee totuuden siemen. Kun tietää, mitä tulee kulloinkin tehdä ja mihin mennessä tietyt asiat on käsitelty, ei tarvitse kesken lukuprosessin stressata, ehtiikö kaikkea käydä läpi. Suunnitelmia pitää tietysti päivittää lukuprosessin edetessä, mutta sekin on helpompaa, kun suuret linjat on määritelty alusta asti kunnolla.

AJANKÄYTÖN SUUNNITTELU

Tähän vaikuttaa olennaisesti elämäntilanne: onko työelämässä, hoitaako lapsia kotona, opiskeleeko vai keskittyykö täysin pääsykoelukemiseen. Oman 1,5 vuoden lukuprosessini aikana olin noin puolet ajasta työelämässä ja toisen puolikkaan kotona lasten kanssa.

Työelämässä ollessa piti mennä töiden ehdoilla. Lukuaikaa oli siis lähinnä aamuisin ennen iltavuoroa, iltaisin aamuvuoron jälkeen tai vapaapäivinä. Yövuorojen välissä olin niin väsynyt, ettei lukemisesta tullut yhtään mitään. Kotona ollessani isommat lapset olivat pari päivää viikosta päiväkodissa, jolloin sain vauvan kanssa pidettyä kunnon lukupäivän. Muuten luin iltaisin ja viikonloppuisin.

Ajankäytön suunnittelu kannattaakin aloittaa kartoittamalla, kuinka paljon on mahdollista opiskella esim. viikkotasolla. Itse aloitin lukemisen elokuussa, koska tiesin, ettei lapsiperhearjessa lukuaikaa ole liiaksi. Tässäkin toki jokaisen pitää löytää oma tahtinsa ja tyylinsä. Itselleni hidas tahti sopi mainiosti, koska pitkän lukuprosessin aikana ehdin sisäistää asiat paljon paremmin. Toisaalta pitkässä valmistautumisessa piilee väsymisen riski erityisesti, jos lukemiseen käyttää alusta asti paljon aikaa.

Ajankäytön suunnittelussa itsetuntemus on tärkeää. Pitää tietää, mitkä asiat ovat itselle vaikeita, minkä kurssien käsittelyyn kuluu todennäköisesti eniten aikaa, mikä vuorokaudenaika on itselle tehokkainta opiskelua ajatellen ja niin edelleen. Joillekin sopii hyvin esim. tietty tuntimäärä päivässä, toisille (kuten itselleni) parempi tavoite on vaikkapa jokin kokonaisuus tai tietty kappale, jonka käy päivän mittaan läpi. Minun tyylissäni vaarana on se, että opiskelu venyy iltaan asti, jos on laittanut turhan kunnianhimoisen tavoitteen ;)

Ja lopuksi vinkkinä: jos teillä on taipumusta liikaan opiskeluun, vapaapäivät on hyvä merkata kalenteriin :D Muuta elämää ei kannata laittaa kokonaan hyllylle! (Huom. Tämä siis kokemuksen syvällä rintaäänellä...)

LUKUSUUNNITELMA

Minulla kulki päällekkäin neljä lukusuunnitelmaa: puolivuotissuunnitelma, kuukausittainen, viikoittainen ja päivittäinen. Lienee paikallaan kertoa, että suunnittelusysteemini ei toiminut täydellisesti, mutta riittävän hyvin kuitenkin. 

Suunnitelman syksylle/keväälle tein heti hakuprosessin alussa. Syksyn tavoitteet olivat ”kertaus (teoria), laskut fy/ke, biologian kokonaisuuksien hahmottaminen” (tämä on siis suoraan omasta Yleistä-vihostani, joka sisältää kaikki suunnitelmani, oppimispäiväkirjan ja arviointitilastot ym. sälää). Kevään tavoitteisiin olen kirjannut ”kokonaisuuksien hahmottaminen yli oppiainerajojen, tehtävät, vanhat valintakokeet ym. soveltavat tehtävät”. Kuten esimerkeistä voi nähdä, tämä lukusuunnitelma sisälsi pelkät suuntaviivat.

Kuukausisuunnitelmaan kirjasin syksyllä lähinnä sen, paljonko aikaa varaan per kurssi (heinäkuusta joulukuuhun 1-2 vkoa/kurssi) tai montako pääsykoetta teen harjoitusmielessä kunkin kuukauden aikana (tammi-toukokuussa 2-3 pääsykoetta/kk). Joulun tienoilla täydensin kuukausisuunnitelmaa kirjaamalla kunkin kuukauden kohdalle tarkempia tehtäviä, kuten ”ongelmakohtien määritys” tai ”Yo-kokeita”.

Viikkosuunnitelmaa täytin kuukausi kerrallaan. Poimin kuukausisuunnitelmasta tavoitteita ja kirjasin ne kunkin viikon kohdalle erikseen. Syksyn viikkosuunnitelmassa lukee vain tyyliin ”Kemia 2, Bilsa 3”, keväällä esim. kertausmateriaaleja ja pääsykoekokeiluja. Huhtikuun alussa tein loppuajalle vielä tarkemman viikkosuunnitelman, jotta kaikki aiheet tulisi varmasti käytyä läpi vielä kertaalleen ennen pääsykoetta.

Päiväsuunnitelmana toimi vihkoon piirtämäni kalenteri. Se sisälsi tiedot pakollisista menoistani (työt, harrastukset ym.) sekä sen päivän opiskeltavista asioista. Aluksi ihan tylsästi tyyliin ”Kemia 2, kpl 3 teht” ja keväällä sitten esim. ”Bi – prot.synteesi, RNA, DNA” :D

Ai niin, ja olennaisin asia! Yliviivasin päiväsuunnitelmasta jokaisen aineen merkinnät eri värillä. Täten pystyin yhdellä silmäyksellä näkemään, miten paljon aikaa kunkin aineen käsittelyyn olin käyttänyt ja sitä kautta arvioimaan suunnitelman toteutumista.

Seuraavaksi saatte lukea siitä, miten oikeasti opiskelin ja valmistauduin. Aika yllättävää huomata, että todellisuudessa sen lukemisen ja laskemisen lisäksi opiskeluprojekti on vaatinut melko lailla muutakin!