1/6 takana - fuksivuosi lukuina ja kootut opit

Huh huh, nyt se on ohi. Tämä lukuvuosi päättyi MENDO:n tenttiin, jonka tuloksia saadaan varmaan odotella pitkälle kesään. Tentti meni valmistautumiseen nähden ihan hyvin, mutten todellakaan aio vaivata tenttituloksella päätäni. Koska tiedättekö mitä: nyt on KESÄ!

Rakastan lukuja, joten tiivistän ekan lääkisvuoteni opinnot tiiviisti numeroiksi. Eka opiskeluvuoteni on sisältänyt:

• 18 käytyä kurssia
• 2 esseetä
• n. 45 harkkaa, kontaktiopetuskertaa tai seminaaria
• 12 tenttiä (11 oikeaa ja yksi uusinta)
• yli 350 luentoa, joista ehkä puolella olen käynyt (jos sitäkään)
• 1 väitöstilaisuudessa käynti
• x opiskeluahdistusta ja "ei musta oo tähän"-fiilistä
• 1 totaaliväsymys, johon kulminoituivat kaikki vuoden 2016 stressinaiheet
• 1 aloitettu syväriprojekti
• 3 syväripalaveria eri aiheiden tiimoilta
• 2 hyväksiluettua kurssia
• 4 labraharkkaa, joissa x määrä pipetointisähläystä
• lukematon määrä monivalintoja ja itsekorjaavia testejä
• xxxx tuntia itseopiskelua 
• n. 60 opintopistettä (joista 5 op hyväksiluvuista ja valinnaisista kursseista), joista osa vielä saapumatta 

Syyskuun alussa opintojen alkaessa koulupöytäni näytti tältä. Kirjoja olin selaillut hyvin varovasti, anatomian julisteet olivat vielä siististi taiteltuina ja kalenteri ammotti tyhjyyttään. Tabletti oli upouusi vailla yhtään käytönjälkeä.


No onhan tässä jotakin tullut tehtyä vuoden aikana. Kevät oli omasta mielestäni keveämpi kuin syksy, mutta siihen vaikuttivat koulun lisäksi henkilökohtaiset seikat. Alkusyksyn muutto, ihan uudet kuviot ja asunnonmyyntiprojekti veivät syksyllä virtaa jälkikäteen ajateltuna hurjasti, mutta niin selvittiin siitäkin. Syksyllä ainakin minä koin pienimuotoisen sokin, kun piti ihan oikeasti alkaa opiskella niin anatomian rakenteita kuin bio-opintojakin.

Kevät on kulkenut keveämmin opintojen suhteen ja muutenkin, kun suurin sopeutuminen uuteen arkeen ja elämään on takana. Osa kevään keveydestä on tosin johtunut ihan siitä, että rimaa on laskettu reippaasti ;) Jouduin nimittäin vastakkain sen tosiasian kanssa, että "pelkällä" opiskelullakin voi itsensä väsyttää, varsinkin, kun elämä on muutenkin aika täyttä.

Lopettaessani tämän lukuvuoden työpöytäni näyttää (hieman siistittynä...) tältä. Tabletin asento on muuttunut rennommaksi, sormen- ja käytönjälkiä löytyy liikaa ja paperipino on kasvanut. Anatomian julisteetkin ovat tässä välissä päätyneet seinälle. Kalenteri on vähintään parin viimeisen kuukauden ajan ollut täyteen sotkettu. Anatomian atlaksen lisäksi muutama muukin oppikirja on löytänyt työpöydälleni. Verhotkin ovat vaihtuneet sitten syksyn, kun saimme myymästämme asunnosta loput sisustuselementit mukaamme.


Opittuja asioita on ainakin muutama, vaikka aina jälkikäteen tuntuukin, ettei ole oppinut "mitään". Tämän vuoden aikana olen saanut lukemattomia ahaa-elämyksiä, kun joku aiemmin vastaan tullut sairaus/oireyhtymä/anatominen variaatio on saanut selityksen. Lapset ovat tässä sivussa opiskelleet "ihmisen luita" ja saaneet toimia apunani tenttiin luvussa, joten siltäkin osin vuosi on ollut opettavainen. Olen tyytyväinen tähän opiskeluvuoteen: olen saanut itsestäni irti sen, mitä halusinkin. Puhumattakaan mahtavista tyypeistä, joihin olen ilokseni saanut fuksivuonna tutustua! Fuksivuoteni olisi toki voinut olla melkoisen paljon railakkaampikin, mutta mitenpä kotihiiri harmaudestaan pääsisi :DD

Nyt on hauska päästä näkemään, onko sairaanhoitajana työskentely kuitenkin vähän erilaista kuin ennen. Maanantaina alkaa siis jo kesätyö, loma häämöttää sitten elokuussa. Alkaneen viikonlopun otan rennosti ja yritän tajuta, että elämäni toivottavasti viimeinen fuksivuosi on nyt pysyvästi takana. Tähänastisen elämäni paras vuosi on ohi, ei pelkästään opintojen suhteen paras vaan myös monen muun elämän osa-alueen. Mutta just nyt ihan parasta on se, ettei mun tarvitse opiskella kokonaiseen kolmeen kuukauteen! Syksyllä on kiva jatkaa tästä, mihin jäätiin.

Aurinkoista viikonloppua teille muillekin, nauttikaa kesästä :)