Fiiliksiä kevään kursseista

Nyt jo ilahduttavasti muistoihin jääneen tenttisuman osallisina olivat radiologisen anatomian, embryologian ja molekyylibiologian ja -genetiikan kurssit. Radiologinen anatomia eli RADA oli ajallisesti aika pitkä kurssi, se kun alkoi jo viime vuoden puolella luennoilla ja harjoitustöillä. Tämän vuoden puolella oli parin luennon lisäksi KYS:n röntgenissä muutama harjoitustyö, joissa meidän piti lähinnä etsiä erilaisia rakenteita MRI- ja TT-kuvista (magneetti- ja tietokonetomografiakuvat), sekä seminaari. Vaikken todellakaan voi kutsua itseäni ansioituneeksi kuvien katsojaksi, alkoi silmä vähitellen harjaantua ja jopa löytää erilaisia rakenteita. Tentti oli sikäli kiva, ettei siitä tullut lainkaan arvosanaa vaan pelkkä hyväksytty/hylätty.

Embryologia taas toisaalta kiinnosti kovasti, mutta toisaalta pelkäsin, että se tulisi liian lähelle. Se pelko osoittautui onneksi melko lailla turhaksi, kun jotenkin näihin opintoihin kuitenkin suhtautuu enemmän ammatillisesti kuin tunteella. Joka tapauksessa oli kertakaikkisen innostavaa, kun embryn kurssin myötä tajusin viimein, mistä ihmeen ductuksista ylilääkäri ja kandit puhuivatkaan tällä äitipolikäynnillä. Silloin oli ja on edelleen uskomatonta, miten ultralla voi löytää alle kolmikiloisesta sikiöstä niin minimaalisen pieniä rakenteita. En ymmärrä, mutta tässäpä se lääketieteen hienous onkin. Jälleen kerran sain todeta, miten monipuolinen kolmiosainen Thiemeni onkaan. Luentodiojen ja -monisteen lisäksi opiskelin embryologiaa lähinnä sen avulla.

Molekyylibiologia ja -genetiikka sisälsi paljon luentoja, harjoitustyön alkukuulustelun sekä itse harjoitustyön eli kaksi labrapäivää. Kuten täällä mainitsin, pidin tästä kurssista enemmän kuin syksyn solun rakenne ja toiminta -kurssista. Aihe oli kenties kiinnostavampi, asiat ehkä suuremmaksi osaksi tuttuja tai sitten olen vain - vihdoin - oppinut opiskelemaan noita biokursseja. Tämä tentti päätti tuon kolmen tentin putken, mutta mitkään kovin hyvät fiilikset ei tentistä jääneet, koska olin valmistautunut siihen flunssaisena.

Vaan menivätpä tentit miten tahansa, näillä herkuilla ikävimmätkin fiilikset saatiin käännettyä iloksi. Vietimme siis tuttuun tapaan kaveriporukalla illanviettoa tenttien selättämisen kunniaksi :) Tarjolla oli tällä kertaa blinejä eri täytteillä, mustikkakukkoa vaniljajäätelön kera sekä hurmaavia minttusuklaakeksejä. Ah ♥

Sitten tuoreempiin kursseihin! Edellä mainittujen jälkeen tai osittain jo päällekkäin alkoivat kurssit histologia ja metabolia ja sen säätely (METABO). Näiden lisäksi minulla on vapaavalintaisena Hätäensiapu, jonka luennot olivat tällä viikolla. Metabolia jakaa ainakin omien kavereideni kesken mielipiteitä: osan mielestä se on kivaa, toisten mielestä ihan kamalaa. Luentodioissa tosiaan pyörii kaiken maailman sanahirviöitä, kuten pyruvaattidehydroksientsyymikompleksi, mutta eiköhän asioista saa vähitellen selkoa. Jotenkin mulla on silti sellainen fiilis, että vaikka olenkin tällä hetkellä optimistinen, vielä jossain vaiheessa olen tämän kurssin kanssa aivan pulassa :D

Histologiassa kiinnostavinta on oppia tulkitsemaan erilaisia kuvia, jotka vielä aluksi näyttivät aivan samanlaisilta keskenään. Ensimmäisessä harkassa pääsimmekin jo mikroskopoimaan erilaisia kudosnäytteitä ja etsimään erilaisia epiteelikudoksia. Mielenkiintoista! Alla kirjastosta bongaamani histon kirja, joka ei tosin ole kurssikirjamme. En tullut hankkineeksi oikeaa kurssikirjaa, mutta onneksi se on luettavissa netin välityksellä. Pidän kuitenkin enemmän oikean kirjan selailusta, joten piti hankkia toinenkin opus rinnalle :)

Hätäensiavun luennot olivat lyhyet ja ytimekkäät. Käytiin läpi perusasioita ensiavusta ja kurssin sisällöstä. Luentojen lisäksi kurssiin kuuluu muutaman tunnin mittainen harkka, joka itselläni on ensi kuussa. Luennosta jäi sellainen fiilis, että voi kun jokainen ihminen osaisi kaiken tuon, mitä luennolla tuli esiin. Itselle suurin osa oli tuttua, ja todellisessa elvytystilanteessa olleena tiedän, että pystyn tositilanteessa toimimaan suhteellisen rationaalisesti. Ensiaputaidot ovat todella tärkeä taito hallita ja varsinkin pitää ajan tasalla, minkä vuoksi halusin tälle kurssille. Tositilanteita sattuu harvoin, mutta ne eivät katso, kenen kohdalle osuvat. Siksi toivoisin, että mahdollisimman moni hakeutuisi ensiapukoulutuksiin. Vastuu on jokaisella, ei pelkästään ammattilaisilla.


Tällaisia fiiliksiä tähän väliin! Loppukeväästä on jäljellä enää yksi kurssi, molekulaarinen endokrinologia, josta kerron sitten myöhemmin. Sitä lukuun ottamatta kaikki fuksivuoden kurssit on nyt joko käyty tai käynnissä. Käsittämätöntä!

Mahtavaa viikonloppua jokaiselle! Täällä sataa jääpuikkoja, tai siltä se ainakin pyöräillessä tuntui...