Eilen vietimme itsenäisen Suomen 99-vuotisjuhlaa. Sekä minun että mieheni (jo edesmenneissä) isovanhemmissa on ollut heitä, jotka ovat itsenäisyyttä puolustaneet. Meidän yhteisiin itsenäisyyspäiväperinteisiimme kuuluu juhla-ateria (tänä vuonna karjalanpaistia ja perunoita kreikkalaisen salaatin kera ja jälkiruokana vaniljainen panna cotta) sekä tietysti illalla Linnan vastaanoton seuraaminen. Itse tosin en jaksanut (ehtinyt) siihen tänä vuonna niin paneutua, koska tentti valitettavasti pakkaa päälle.
 |
Muistan viimevuotisen itsenäisyyspäivän vähän liiankin hyvin. Olimme kavereilla kylässä, itselläni - totta kai - oli hyvin tukala olo, viimeisillään raskaana kun olin. Siinä Linnan pukuloistoa ihmetellessä saimme ihan tosissaan jännittää, tuleeko lähtö sairaalaan. Mutta voi sitä pettymystä, kun supistukset laantuivat yön aikana! Itsenäisyyspäivä 2015 jäi kuitenkin viimeiseksi päiväksemme kaksilapsisena perheenä, sillä seuraavana päivänä tuntia ennen puoltayötä pikkuinen opiskelukaverini, "pääsykoebaby", näki päivänvalon - tai siis yön. Reippaasta yksivuotiaastamme lisää juttua myöhemmin!
 |
Minä lähden hetken päästä yliopistolle vakaana aikeenani opiskella (kerrankin) kunnolla elinanatomiaa... Hyvää viikon jatkoa teillekin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiva kun kommentoit ♥