Vuosi 2017

Ihanaa uudenvuodenaattoa! Tottahan uuden vuoden lähestyessä pitää niputtaa koko kulunut vuosi yhteen postaukseen. Tämä saa nyt kelvata joulukuun kuukausikatsauksen tilalle (eikä vastaavaa ilmestynyt muuten marraskuussakaan blogitauon vuoksi). Viime vuonna kirjoitin kootut opit, joten tänä vuonna kerrotaan parhaat tapahtumat eri kategorioissa, joita on - kuinkas muuten - 12, kuten kuukausiakin. Kuvat ovat lempikuviani tältä vuodelta.

Vuodessa 2017

yllättävintä oli se, miten sujuvasti arkemme tuplaopiskelijaperheenä on lähtenyt käyntiin. Odotin myös paljon raskaampaa opiskelusyksyä, mutta onneksi sain yllättyä positiivisesti. 

ihaninta oli huomata, miten hyvin olemme Kuopioon 1,5 vuodessa kotiutuneet. Lapset ovat sopeutuneet loistavasti hoitoon, löytäneet uusia kavereita sekä lempipaikkoja. Ihanaa oli myös valkoinen joulu pitkästä aikaa!

hauskinta oli "tyttöjen reissulla" Tukholmaan, jonka me tytöt siis annoimme äidille 50-vuotislahjaksi reilu vuosi sitten. Arjessa hauskoimpia hetkiä ovat lasten (tahattoman) hauskat jutut ja inside-läpät miehen kanssa.

ärsyttävintä oli syväriaikataulujeni venyminen ensi vuoden puolelle. Jospa alkuvuodesta pääsisin heti vauhtiin! Toisaalta sain ne sentään aloitettua, mikä oikeastaan olikin tämän vuoden tavoite.

ankeinta oli kesätöiden loppupuolen väsymys, johon kulminoituivat kaikki kuluneen vuoden stressinaiheet. Aiheesta lisää täällä ja karmeaa vuodatusta täällä.

sykähdyttävin hetki oli, kun saimme tietää, että myös miehestäni tulee opiskelija. Postaus aiheesta täällä!

liikuttavinta oli lasten kasvun seuraaminen ja sen tajuaminen, että tammikuussa meidän pitää ilmoittaa iso pieni esikoinen eskariin :') Tämä huomio on lapset on isoja -havainnon pikkusisarus, kun joutuu toteamaan, että lapsi alkaa itsenäistyä - pienin askelin, mutta kuitenkin.

järkyttävintä oli Turun terrori-isku elokuussa. 

kauneinta oli ja on Suomen luonto, erityisesti tykkylumiset puut ja mäkisen maaston tarjoamat maisemat ♥ Olen Kuopiossa asumisen aikana tullut jo kohtalaisen hyvin sinuiksi mäkien kanssa.

juhlavinta oli Suomen mittakaavassa presidentti Mauno Koiviston hautajaiset sekä Suomi100-itsenäisyyspäivän paraati. Tänä vuonna saimme olla kolme kertaa todistamassa, kun läheiset ihmiset sanoivat alttarilla tahdon. Vihkimisen todistaminen on joka kerta juhlavaa ja koskettavaa.

vaikeaa oli paluu opintoihin lomien jälkeen, niin tammikuussa kuin syyskuussakin. Osaanpa nyt tämän joululoman jälkeenkin odottaa hankalaa alkua ;)

inspiroivinta oli tajuta, että aina voi kehittyä niissä asiossa, joissa haluaa oppia uutta ja päästä eteenpäin. Se, että "kaikki muut ovat parempia" ei ole este sille, etteikö itsekin voisi kehittyä omalla asteikollaan ja omista lähtökohdista käsin!

Pieni katsaus vielä vuoden 2017 tavoitteisiin: Kaikkea en voi sanoa täyttäneeni, mutta ehdottomasti suurimman osan kyllä. Opinnoissa olen menestynyt paremmin kuin etukäteen ajattelin, ja olen myös opetellut laskemaan rimaa silloin, kun sille on tarvetta. "Enemmän minä" oli mielenkiintoinen tavoite, joka kyllä tuli täytetyksi, vaikka matka jatkuukin ensi vuonna. Tänä vuonna olen oppinut uutta, nauttinut elämästä, opetellut ja oppinut kiinnittämään vieläkin enemmän huomiota pieniin kauniisiin asioihin ja hetkiin.

Tämä vuosi oli monisävyinen, onnellinen, opettavainen, välillä myrskyisä, pääosin seesteinen ja rauhallinen. Alamme asettua paikoillemme, oma paikka on alkanut hahmottua, arjen osaset ovat kohdillaan ja elämä just hyvää. Ensi vuonna ollaan taas erilaisten valintojen edessä, ja totta kai tulevaisuus tuo tullessaan paljon asioita, joihin emme voi vaikuttaa tai varautua. Toivokaamme siis, että kaikki jatkuu myös ensi vuonna yhtä hyvin kuin tähän asti. Ensi vuoden tavoitteista lisää tammikuun puolella!

Tervetuloa siis,  vuosi 2018! Millä mielin sinä vastaanotat uuden vuoden?